Lauri Ahlgrén
Nykyään Lauri Ahlgrén on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään lähtien Lauri Ahlgrén on kiinnittänyt kaiken ikäisten, kulttuurien ja kontekstien ihmisten huomion, ja siitä on tullut usein keskustelunaihe sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Ajan myötä Lauri Ahlgrén on kehittynyt eri tavoin ja saanut merkityksellisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Siksi on olennaista analysoida ja ymmärtää Lauri Ahlgrén perusteellisesti, sen vaikutukset ja vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Lauri Ahlgrén:n maailmaan käsitelläksemme sen monia puolia ja tarjotaksemme laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Lauri Kalevi Ahlgrén (4. syyskuuta 1929 Karkku – 23. heinäkuuta 2021) oli suomalainen taidegraafikko, taidemaalari ja taidealan järjestövaikuttaja. Hän on tunnetuimpia informalismin edustajia Suomessa. Ahlgrénin värikkäät abstraktit litografiat muodostuvat selvärajaisista alueista ja liittyvät muotokieleltään sarjakuvamaailmaan.
Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1980–1985. Ahlgrénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969 ja professorin arvonimi vuonna 1997.
Ahlgrén menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 91-vuotiaana vuonna 2021.
Julkisia teoksia
Lauri Alhgrénin suunnittelemia jukisia teoksia ovat seuraavat:
- lasimaalaus 1997, Tikkakosken kirkko
- lasimosaiikki 1997, Vaasan hautausmaan pieni kappeli
- lasimaalaus 1992, Sysmän Otamon siunauskappeli
- lasimaalaus 1991, Savonlinnan tuomiokirkko
- lasimaalaus 1990, Joutsenon kirkko
- lasimaalaus 1989, Kiukaisten kirkko
- seinämaalaus 1988, Aamulehti, Tampere
- lasimaalaus 1987, Kemin kirkko
- lasimaalaus 1987, Siilinjärven Toivala-Vuorela seurakuntakeskus
- lasimaalaus 1983, Asikkalan kirkko
- seinämaalaus 1983, Kainuun Keskusammattikoulu
- lasimaalaus 1981, Keravan kirkko
- seinämaalaus 1979, Järvenpään posti
- lasimaalaus 1977, Oulun tuomiokirkko
- seinämaalaus 1970, Hyvinkään vanhainkoti
- seinämaalaus 1966, The Finnish School, Jerusalem
- seinämaalaus 1963, Kuopion kaupunginteatteri: seinämaalaus 1960, Heinolan seminaari
- alttarimaalaus 1959, Karkun rukoushuone
Lähteet
- ↑ Muistokirjoitus: Lauri Ahlgrén 1929–2021 Helsingin Sanomat. 21.8.2021. Viitattu 21.8.2021.
- ↑ Rantala, Risto & Pajala, Lasse & Suramo, Ari (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2001, s. 25. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17007-4.
- ↑ Lauri Ahlgrén (1929-) Oravien aarteita Jyväskylän taidemuseo
- ↑ a b Lauri Ahlgrénin CV (doc) Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Muistokirjoitus: Lauri Ahlgrén 1929–2021 Helsingin Sanomat. 21.8.2021. Viitattu 22.7.2022.
Aiheesta muualla
- Lauri Ahlgrén Kansallisgallerian kokoelmissa
| ||||||||||||||||||||||
