Lento-onnettomuus

Tässä artikkelissa käsittelemme Lento-onnettomuus:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Lento-onnettomuus on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Lento-onnettomuus:n eri ulottuvuuksia ja tarjoamme lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan katsauksen Lento-onnettomuus:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen ja sen seurauksiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla.

Kauko-ohjattu Boeing 720 -lentokone tuhottiin vuonna 1984 Kaliforniassa NASAn testatessa uutta, vaikeammin syttyvää kerosiinia.
Copterlinen lento-onnettomuuteen joutunutta helikopteria nostetaan.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Määritelmäkappaleessa kaksi virkettä, molemmat virheellisiä tai puutteellisia. Osa sisällöstä ei relevanttia. Iltapäivälehti ei lähteenä häävi. Ym jne

Lento-onnettomuus on lentokoneen tai muun ilma-aluksen vakava vaurioituminen, johon voi liittyä henkilövahinkoja. Lento-onnettomuuden syynä on lentoturvallisuuden ylläpitämisen epäonnistuminen.

Lento-onnettomuus voi olla seurausta muun muassa inhimillisestä tai teknisestä virheestä, säästä, sabotaasista tai terrori-iskusta.

Matkustajaturvallisuus

Yleisesti lentokonevalmistajien ja lentoyhtiöiden mukaan kaikki istumapaikat lentokoneessa ovat yhtä turvallisia.

Eräissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että koneen etuosaan kohdistuu maahansyöksyssä suurimmat G-voimat, jolloin penkkirivit voivat repeytyä täysin irti koneen rungosta. Koneen takaosassa G-voima laski puoleen. Koneen keskiosassa lentopetrolin syttyminen palamaan on puolestaan koitunut monien lento-onnettomuudessa osallisina olleiden matkustajien kuolemaksi.

Syyt lento-onnettomuuksiin

Planecrashinfon 2 147 lento-onnettomuutta vuosilta 1950–2004 sisältävän internet-sivuston mukaan lento-onnettomuuksien syyt jakautuvat seuraavasti:

  • 37 %: lentäjän virhe
  • 33 %: syy on jäänyt epäselväksi tai on mahdoton määrittää
  • 13 %: tekninen vika
  • 7 %: sää
  • 5 %: sabotaasi (pommi, kaappaus, alasampuminen)
  • 4 %: muu inhimillinen virhe (lennonjohdon virhe, virhe koneen lastauksessa, huolimattomuus koneen kunnossapidossa ym.)
  • 1 %: muu syy

Tutkimuksessa ei ollut mukana sotilasilmailun, yleisilmailun ja tilauslentojen onnettomuuksia.

Yhdysvalloissa tapahtui vuonna 2004 kaikkiaan 340 kuolemaan johtanutta yleisilmailun onnettomuutta, jotka tapahtuivat eri lennon vaiheissa seuraavasti:

  • Törmäys maahan: 10 kappaletta näkölento-olosuhteissa (29 kpl mittarilento-olosuhteissa)
  • Lähestyminen ja laskeutuminen: 42 kappaletta (24 kpl)
  • Liikehdintä: 48 kappaletta (2 kpl)
  • Vaakalento: 34 kappaletta (25 kpl)
  • Lentoonlähtö: 49 kappaletta (9 kpl)

NASAn tutkimuksen mukaan vuosina 1988–2011 siviililentokoneiden moottoreissa on tropiikissa esiintynyt ainakin 150 kertaa suihkumoottorin sammuminen lennon aikana sinne kertyneen jään vuoksi enimmillään 41 000 jalan (12,5 km) lentokorkeudessa. Monissa tapauksissa lentäjä on joko saanut moottorin uudelleen käyntiin tai tehnyt onnistuneen pakkolaskun, mutta osa tapauksista on johtanut koneen vaurioitumiseen tai tuhoon.

Huomattavia lento-onnettomuuksia maailmalla

Pääartikkeli: Luettelo pahimmista lento-onnettomuuksista

Lento-onnettomuudet Suomessa

Pääartikkeli: Luettelo Suomen siviili-ilmailun lento-onnettomuuksista
Pääartikkeli: Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

 

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot