Liesut
Nykymaailmassa Liesut:llä on tärkeä rooli eri elämänalueilla. Sen merkitys näkyy yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Liesut on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri aikoina ja yhteyksissä, mikä osoittaa sen merkityksellisyyden ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme Liesut:n vaikutusta ja vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin sekä sen kehitystä historian aikana. Lisäksi analysoimme, kuinka Liesut on edelleen keskustelun ja pohdinnan aihe tänään ja kuinka sen merkitys on muuttunut ajan myötä.
| Liesut | |
|---|---|
 Kähäräliesu eli liesu (Cryptogramma crispa) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Sanikkakasvit Pteridaceae |
| Suku: |
Liesut Cryptogramma R.Br. |
| Katso myös | |
Liesut (Cryptogramma) on sanikkakasvien (Pteridaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu kaksitoista lajia.
Liesut ovat matalia ja mätästäviä saniaisia, joilla on monihaarainen juurakko. Liesuilla on kahdentyyppisiä lehtiä: tavallisia kasvulehtiä sekä itiöpesäkelehtiä. Kasvulehdet ovat pitkäruotisia ja niiden lehtilapa on kellanvihreä, muodoltaan puikea sekä kolmeen tai neljään kertaan liuskoittunut. Itiöpesäkelehdet ovat kasvulehtiä pidempiä ja niiden liuskat ovat kapeampia sekä harvemmassa kuin kasvulehdissä. Itiöpesäkeryhmät ovat ulkomuodoltaan pitkulaisia ja katesuomuttomia.
Suvun lajeista Suomessa ja Ruotsissa tavataan ainoastaan kähäräliesua eli liesua (Cryptogramma crispa).
Lajeja
- Cryptogramma acrostichoides
- Cryptogramma brunoniana
- Cryptogramma cascadensis
- Cryptogramma crispa – kähäräliesu eli liesu
- Cryptogramma densa
- Cryptogramma emeiensis
- Cryptogramma gracilis
- Cryptogramma japonica
- Cryptogramma raddeana
- Cryptogramma shensiensis
- Cryptogramma sitchensis
- Cryptogramma stelleri
Lähteet
- ↑ World Flora Online: Cryptogramma World Flora Online. 2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Den virtuella floran: Krusbräknar (Cryptogramma) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.9.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.9.2021.
Aiheesta muualla
|