Likööri
Nykymaailmassa Likööri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -aloilta. Puhummepa sitten Likööri:stä merkittävänä hahmona historiassa, kiistanalaisena aiheena yhteiskunnassa tai merkittävänä päivämääränä ihmiskunnalle, sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Likööri:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Likööri on noussut esiin suuren keskustelun ja pohdinnan aiheena aina populaarikulttuurin vaikutuksesta rooliinsa politiikassa ja taloudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Likööri:n merkitystä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia.
Likööri on tyypillisesti makea ja vahva alkoholijuoma, joka on maustettu esimerkiksi marjoilla tai yrteillä.
Historia
Liköörien valmistus alkoi aikakautena, jolloin tislausta ei vielä hallittu kunnolla. Tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia, joita kullakin seudulla oli saatavilla. Luostarien munkit olivat liköörien valmistuksen uranuurtajia.
Liköörejä käytetään perinteisesti jälkiruokadrinkeissä ja maustavina ainesosina pidemmissä juomissa. Cocktailien tullessa muotiin liköörit nousivat suosioon niiden ainesosana. Suomessa liköörejä on valmistettu konditorio-leipomoissa jo 1800-luvulla.
Valmistus
Likööri valmistetaan väkevästä alkoholijuomasta, joista suosituimpia ovat votka, konjakki, viski ja rommi. Likööri saa luonteensa alkoholiin lisätystä makuaineesta, joka voi olla melkein mitä tahansa ainetta, joka antaa makua. Mauste lisätään alkoholiin uuttamalla tai tislaamalla, minkä jälkeen se makeutetaan ja joskus myös värjätään. Makeutukseen käytetään pääosin sokeria ja hunajaa, mutta myös keinotekoisesti makeutettuja liköörejä on markkinoilla. Joitain liköörejä kypsytetään tammitynnyreissä. Lopuksi likööri suodatetaan ja pullotetaan.
Suomessa liköörien määritelmä oli aiemmin, että se sisältää vähintään 30 prosenttia alkoholia. Lentokenttien tax-free-määräykset muuttivat tilannetta, koska enintään 21 prosenttia alkoholia sisältävä juoma luokitellaan vahvaksi viiniksi, jota saa tuoda tullitta enemmän kuin väkeviä juomia. Tämän vuoksi useimmat liköörivalmistajat pudottivat juomansa alkoholipitoisuuden 21 prosenttiin. Enintään 22 prosenttia alkoholia sisältävät liköörit luokitellaan Suomen lainsäädännössä miedoiksi alkoholijuomiksi, tätä vahvemmat väkeviksi alkoholijuomiksi.
Lajit
Liköörit jaotellaan niille makua antavan aineen mukaan, joka on usein saatu raaka-aineesta uuttamalla, tislaamalla tai erottamalla eteeriseksi öljyksi:
.jpg)
- Kermaliköörit ovat siirappimaisia ja hyvin sokeripitoisia, ja niiden alkoholipitoisuus on yleensä matala. Ne nimetään yleensä käytetyn mausteen tai makunsa mukaan.
- Marja- ja hedelmäliköörit maustetaan marja- ja hedelmäuutteilla. Niiden alkoholipitoisuus on yleensä alhainen, eivätkä ne säily puolta vuotta kauemmin.
- Sitrusliköörit on maustettu sitrushedelmien kuorista saaduilla aineilla.
- Yrttiliköörit on maustettu erilaisilla maustekasveilla. Voimakasaromisissa yrttilikööreissä voi olla korkea alkoholipitoisuus ja pieni sokerimäärä.
- Mauste- ja papuliköörit saavat makunsa esimerkiksi aniksesta, mintusta, kaakaosta, kahvista tai mantelista. Niiden alkoholipitoisuus on yleensä matala ja sokeripitoisuus korkea.
- Emulsioliköörit ovat usein paksuja ja sameita. Niiden raaka-aineena käytetään emulgoituvia rasva- ja valkuaisainepitoisia aineita, kuten munankeltuaista, kermaa ja kookosrasvaa, ja niiden makua korostetaan erilaisilla aromeilla.
- Fantasialiköörit maustetaan esimerkiksi ruusun tai orvokin terälehdistä saaduilla öljyillä.
Lähteet
- ↑ likööri. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus, s. 206–209. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- ↑ Alkoholijuoma- ja juomapakkausvero Verohallinto. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Alkoholi- ja alkoholijuomaverotaulukko Verohallinto. Arkistoitu 28.11.2019. Viitattu 22.12.2020.
- ↑ Alkoholilaki: Määritelmät.
Kirjallisuutta
- Töringe, Sanna & Åberg, Anette: Liköörikirja: Makuja luonnosta ja puutarhasta. (Ruotsinkielinen alkuteos Sannas likörbok: Maker från örtagård, vildmark och trädgårdsland, 1994.). Suomentanut Anita Patala. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-14135-X.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||