Littoinen
Nykymaailmassa Littoinen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Littoinen herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Rikas ja monipuolinen historia Littoinen on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja tapaamme lähestyä elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Littoinen:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Littoinen (ruots. Littois) on taajama Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa, noin seitsemän kilometriä Turun keskustan itäpuolella. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Sen keskellä on Littoistenjärvi. Littoisten taajama on rakentunut Littoistenjärven rannalle 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille.
Vuonna 1899 rakennettu rautatieyhteys vahvisti Littoisten kehitystä. Nykyään eivät rantaradalla kulkevat junat enää pysähdy Littoisissa. Verkatehtaan hylkäämiin tiloihin on 1990-luvulla saneerattu asuntoja ja toimistotiloja.
Teollisuus
Littoisten verkatehdas
Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. 28. syyskuuta 1739 saivat kauppiaat Henrik Rungeen ja Esaias Wechter Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna 1877 sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä Barker-Littoinen. Keväällä 1969 toiminta lopulta siirtyi Turun Raunistulaan heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja Museovirasto on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Huonekalujen valmistus
Vuonna 1965 Huonekalutehdas Korhonen siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Vuonna 1982 tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan Artekille Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä. Huonekalutehdas Korhonen siirtyi Artekin omistukseen vuonna 2014 ja tuotantoa varten Artek perusti uuden A-Factory-nimisen yrityksen.
Informaatioteknologia
Vuonna 1954 Turkuun perustettu antennitarvikkeita ja keskusradiolaitteita tarjoava yritys Teleste siirsi pääkonttorinsa ja tehtaansa Kaarinan Littoisiin Turun rajalle.
Littoisten muita rakennuksia
Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun Rauhanyhdistys.
Tunnettuja littoislaisia
- Lithovius-suku
- Juha Helppi, pokeriammattilainen
- Iida Rauma, kirjailija
- Marja Salmela, kirjailija
- Tom of Finland, kuvataiteilija
- Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja
- Sofia Virta, kansanedustaja
- Viljo Ilmari Vyyryläinen, Mannerheim-ristin ritari
Littoisten urheiluseuroja
- Littoisten Työväen Urheilijat (LTU) on vuonna 1932 perustettu yleisseura.
- Littoistenjärven Urheilijat (Litsa Lakers) on vuonna 2020 perustettu tyttöjen koripalloseura.
Lähteet
- Lions Club Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993)
Viitteet
- ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Littoinen sanoin ja kuvin, s. 100
- ↑ Enkvist, Liisa: Artek osti myös Littoisten Korhosen huonekalutehtaan Turun Sanomat. 1.2.2014. Viitattu 24.10.2023.
- ↑ Ratilainen, Emmi: Vierailimme Artekin tehtaalla: näin valmistuu Aallon klassikkojakkara 60 Design Stories. 24.3.2023. Viitattu 24.10.2023.
- ↑ Littoinen sanoin ja kuvin, s. 101
- ↑ Föli parantaa pysäkki-informaatiota Kauppatorilla 24.3.2023. Turun Seudun Joukkoliikenne. Viitattu 24.10.2023.