Lontoon maailmannäyttely
Tässä artikkelissa tutkimme Lontoon maailmannäyttely:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen erilaisia näkökohtia, jotka kontekstualisoivat Lontoon maailmannäyttely:n merkityksen nykyään. Kokonaisvaltaisen analyysin avulla tarkastelemme Lontoon maailmannäyttely:tä ympäröiviä erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastelemme Lontoon maailmannäyttely:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ottaen huomioon sen vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Lontoon maailmannäyttely:stä, jotta voimme ymmärtää ja pohtia paremmin sen vaikutuksia ympäristöömme.
Lontoon maailmannäyttely (Great Exhibition of the Works of Industry of All Nations) vuonna 1851 oli ensimmäinen järjestetty maailmannäyttely.
Maailmannäyttelyn paviljongiksi rakennettiin Kristallipalatsi-niminen lasipalatsi, jonka suunnitteli arkkitehti Joseph Paxton.. Lasin ja metallin uudenlaista käyttöä soveltaneesta rakennuksesta tuli nopeasti näyttelyn tunnus. Näyttelyn jälkeen rakennus purettiin ja siirrettiin Sydenhamin kukkulalle, ja siinä järjestettiin konsertteja ja näyttelyitä. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1936. Sen tilalle rakennettiin urheilukeskus, joka on antanut nimensä jalkapalloseuralle Crystal Palace.
Näyttelyyn osallistui 14 000 näytteilleasettajaa ja näyttelyssä kävi noin kuusi miljoonaa vierailijaa. Näistä ulkomaalaisia oli noin 60 000, joista noin puolet ranskalaisia.
Näyttely tuotti voittoa, joka käytettiin kolmen museon perustamiseen. Victoria and Albert Museum, Science Museum ja Natural History Museum saivat lipputulojen ansiosta aineistoa kokoelmiinsa sekä varoja toimintaansa.
Vuonna 1951 järjestetty Festival of Britain -tapahtuma ajoitettiin tarkoituksella vuoden 1851 maailmannäyttelyn satavuotisjuhlavuodelle, vaikkei se ollut sen tavoin maailmannäyttely.
Lähteet
- ↑ Yritykset arvioivat maailmannäyttelyihin osallistumisen hyödyt kustannuksia suuremmiksi 2002. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 14.10.2007.
- ↑ Paxton as a Designer
- ↑ Duke Magazine (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Auerbach, Jeffrey A. 1999: The Great Exhibition of 1851. A Nation on Display. Yale University Press, New Haven.
- ↑ Royal Commission: Royal Commission for the Exhibition 1851 royalcommission1851.org. Viitattu 2.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Packer, Martin: The 1951 Festival of Britain in Birmingham and the English Midlands The Victorian Web. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
