Ludvig II (keisari)

Ludvig II (keisari) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tämä kysymys on laaja-alaisesti ja yhteiskuntavaikutuksellaan herättänyt kiivasta keskustelua sekä tiedotusvälineissä että julkisuudessa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Ludvig II (keisari) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan, vaikuttaen niin yksilöihin kuin yhteisöihinkin. Tässä artikkelissa tutkimme Ludvig II (keisari):n eri puolia yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.

Ludvig II
Piirros 1100-luvun käsikirjoituksesta.
Italian kuningas ja Pyhä saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 844–875 (kanssahallitsijana)
Edeltäjä Lothar I (isä)
Seuraaja Kaarle Kaljupää (setä)
Syntynyt n. 825
Kuollut 12. elokuuta 875
Ghedi
Puoliso Engelberga
Lapset Ermengard Italialainen
Suku Karolingit
Isä Lothar I
Äiti Toursin Ermengarde
Uskonto roomalaiskatolinen

Ludvig II (n. 825875) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuodesta 855 kuolemaansa asti. Hän oli Lotharingian kuninkaan Lothar I:n poika, ja tämä puolestaan oli yksi frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan kolmesta pojasta.

Ludvig sai Italian valtaansa 839, mutta muutti maahan ja kruunattiin vasta 844. Hän pyysi tulla siunatuksi keisariksi, mutta pyyntö hylättiin aluksi. Keskiajalla kuningas sai keisarin tittelin vasta paavin kruunauksella Roomassa. Vuonna 850 paavi Pyhä Leo IV suostui siunaamaan Ludvigin keisariksi. Hän haali valtaa Italian ruhtinailta avioliiton, sotaretkien ja liittolaissopimusten kautta. Vuonna 855, isänsä kuoltua, hän julistautui koko Italian yksinvaltiaaksi.

Ludvigilla oli tärkeä osa arabien torjumisessa, kun nämä yrittivät valloittaa Italiaa.

Ludvig ei ollut tyytyväinen isänsä eikä isoisänsä perinnön jakoon, ja juonitteli ja soti velijään ja setiään vastaan. Koska hän eli pitempään kuin veljensä, hän peri lopulta näidenkin osuudet.

Lähteet

  • Klaus Herbers: Ludwig II Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexicon. (saksaksi)

Viitteet

  1. Louis II Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.1.2017.