Luuttuteokset (Bach)
Nykymaailmassa Luuttuteokset (Bach):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on synnyttänyt useita keskusteluja sen vaikutuksista. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Luuttuteokset (Bach) on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja tavallisten ihmisten huomion, jotka haluavat ymmärtää sen tärkeyttä ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme tärkeimpiä Luuttuteokset (Bach):een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja sen tulevaisuutta jatkuvasti kehittyvässä maailmassa.
Luuttuteokset (BWV 996–1000, 1006a) muodostavat hyvin pienen osan Johann Sebastian Bachin yli tuhannesta säilyneestä teoksesta. Lisäksi epäillään, ettei Bach alun perin säveltänyt niitä varsinaiselle luutulle, vaan barokkiluutun ääntä mukailevalle kosketinsoittimelle Lautenclavicymbelille eli luuttucembalolle. Ne ovat kuitenkin muodostuneet tärkeäksi osaksi luutun ja kitaran ohjelmistoa ja niitä esitetään nykyisin laajasti.
Bachin perunkirjoituksessa luetteloidaan säveltäjän omaisuuden joukossa kaksi luuttucembaloa ja yksi luuttu. Ei ole olemassa varmaa tietoa siitä, osasiko säveltäjä itse soittaa luuttua, mutta on oletettavaa, että hän oli siihen tutustunut ja ainakin kaksi hänen oppilaistaan (Johann Ludwig Krebs 1713 - 1780) ja R. Straube) soittivat ja sävelsivät sille.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
c-mollisarja, BWV 995
Perinteisesti teosta on pidetty Bachin omana sovituksena c-molli -sellosarjasta (BWV 1011). Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi kuitenkin olla, että sellosarja onkin sovitettu tästä luuttusarjasta. Teos on sävelletty vuosien 1727 ja 1731 välisenä aikana ja siitä on säilynyt kaksi käsikirjoitusta.
Teoksen osat:
- preludi
- allemande
- courante
- sarabande
- gavotte I, gavotte en rondeau, gavotte I
- gigue
e-mollisarja, BWV 996
E-molli -luuttusarja on vanhin Bachin säilyneistä luuttuteoksista ja on sävelletty vuosien 1707 ja 1717 välisenä aikana. Teos hyvin melodinen ja harmonioiltaan rikas ja on muodostunutkin esitetyimmäksi Bachin luuttuteokseksi.
Teoksen osat:
- preludi, passaggio - presto
- allemande
- courante
- sarabande
- bourree
- gigue
c-mollisarja, BWV 997
Mahdollisesti monimutkaisin Bachin luuttuteoksista, erityisesti kaksi- ja välillä kolmiääninen fuugaosa. Sävellyksen arvellaan valmistuneen ennen vuotta 1741. Sarja ei noudata perinteistä barokkisarjan muotoa, vaan sisältää neljä pitkähköä osaa (preludi, fuuga, sarabande ja gigue).
Teoksen osat:
- preludi
- fuuga
- sarabande
- gigue
Preludi, fuuga ja allegro E-duuri, BWV 998
Bachin arvellaan säveltäneen teoksen vuosien 1740 ja 1745 välisenä aikana. Se sisältää da capo -fuugan, mikä on harvinaista Bachin musiikissa.
Teoksen osat:
- preludi
- fuuga
- allegro
Preludi, BWV 999
Vuodelta 1720
Fuuga, BWV 1000
Teos on sovitus sonaatista no. 1 soolo-viululle, g-molli, BWV 1001 ja arvellaan valmistuneen vuonna 1725.
E-duuri -sarja, BWV 1006a
Sovitus partitasta no. 3, E-duuri, sooloviululle (BWV 1006).
Teoksen osat
- preludi
- loure
- gavotte en rondeau
- menuetti I & II
- bourrée
- gigue
| ||||||||||||||||||||
