Nykymaailmassa Luzalaiset on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Syntymisestään lähtien Luzalaiset on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tulleet vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä eri toimialojen ja toimialojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Luzalaiset:n monia puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja merkitys nyky-yhteiskunnassa.
Luzalaiset eli Luzan komit (komiksi лузсаяс, luzsajas, ven. прилузцы, priluztsy; прилузские коми, priluzskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. He asuvat Luza- ja Letka-jokien yläjuoksuilla Komin tasavallan Priluzjen piirissä Venäjällä.
Permiläiset asettuivat seudulle ensimmäisen vuosituhannen lopulla. 1200–1300-luvuilla Luzan alajuoksulle syntyi venäläisasutusta. 1600-luvulle mennessä komien ja venäläisten etninen raja vakiintui Spasporubin kylän tienoille.
Venäläisten, marien ja udmurttien vaikutuksesta luzalaisten kulttuuri sai piirteitä, jotka erottavat heidät muista komiryhmistä. He siirtyivät muita aikaisemmin kyntöviljelyyn. Maanviljelyn lisäksi myös karjatalous oli kehittyneempää. Luzalaiset viljelivät pellavaa ja kasvattivat sikoja. Tärkeä elinkeino oli laivanrakennus: Luza-joen kautta kuljetettiin viljaa Vjatkasta Arkangeliin. Lisäksi harjoitettiin tervanpolttoa.
Muista komeista poiketen seudun kylät olivat jo vanhastaan raittikyliä. Myös asuin- ja talousrakennuksissa, vaatetuksessa ja koristetaiteessa oli paikallisia erikoisuuksia. Luzan ja Letkan jokivarsien kulttuuri eroaa jonkin verran toisistaan. Antropologisilta piirteiltään luzalaiset kuuluvat Vjatkan–Kaman sublaponoidiseen tyyppiin. Komin kielen Luzan–Letkan murteessa on tiettyjä morfologisia ja sanastollisia erityispiirteitä.