Nykymaailmassa Magneettivuo on aihe, joka on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa. Magneettivuo on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai historiallisen merkityksensä vuoksi onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet ja nousemaan keskustelun ja keskustelun aiheeksi eri alueilla. Syntymisestään nykypäivään Magneettivuo on jättänyt jälkensä ihmisten elämään ja merkitsee ennen ja jälkeen tapaamme nähdä maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Magneettivuo:n eri puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta eri aloilla ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Magneettivuo (tunnus Φ tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta ΦB tai ΦM) on magnetismin määrää kuvaava suure, magneettivuon tiheyden vuo tietyn pinnan läpi. Magneettivuon yksikkö SI-järjestelmässä on weber (1 Wb = 1 V·s = 108 Mx). Magneettivuo ilmaisee pinnan läpi kulkevien magneettikentän kenttäviivojen lukumäärän, kun magneettivuon tiheys ilmaisee niiden tiheyden.
Yleisesti magneettivuo pinnan A läpi saadaan magneettivuon tiheyden B pintaintegraalina
Mikäli magneettivuon tiheys on vakio ja vektori B muodostaa kulman tasopinnan A normaalivektorin kanssa, magneettivuo saadaan kaavasta
Kelan sisällä magneettivuo on verrannollinen itseisinduktanssiin L, virtaan I ja kierrosten lukumäärään N seuraavasti:
Gaussin laki magneettikentille (Maxwellin II laki) integraalimuodossa esitettynä kertoo, että magneettivuo jokaisen umpinaisen pinnan läpi häviää:
Laki voidaan esittää myös differentiaalimuodossa, jonka mukaan magneettivuon tiheyden lähteisyys kaikkialla on nolla:
Esitettynä differentiaalimuodossa laki siis lausuu, että magneettisia monopoleja ei ole ja integraalimuodossa, että kenttäviivoilla ei ole alkua eikä loppua vaan ne ovat umpinaisia silmukoita .