Maitorauhanen
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Maitorauhanen:tä perusteellisesti, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Maitorauhanen on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena eri alueilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta käsittelemällä erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Tätä varten luotamme asiantuntijoiden näkemyksiin, tutkimuksiin ja asiaankuuluviin tietoihin, jotka auttavat meitä syventymään Maitorauhanen:n läpikotaisin ja pohtimaan sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Maitorauhanen (lat. glandula mammaria) on avoeritteinen rauhanen, joka kuuluu ihon rauhasiin. Maitorauhaset erittävät synnytyksen jälkeisenä aikana maitoa. Maitorauhasia on naaraalla yleensä parillinen määrä. Esimerkiksi lehmällä maitorauhasia on neljä kun taas ihmisellä niitä on kaksi, vaikkakin joillakin pussieläimillä niitä on 27 kappaletta, joka on suurin havaittu kappalemäärä. Lehmällä maitorauhaset ovat niin tiiviisti yhteydessä toisiinsa, että niitä kutsutaan yhteisnimellä utareet.
Maitorauhasten rakenne
Maitorauhaset koostuvat erillisistä lohkoista, joita yhdistää sidekudoksinen väliseinä.
Maitorauhasten kehittyminen
Maitorauhaset ovat kehittyneet alun perin suurista hikirauhasista, jotka ovat peräisin ihon orvaskedestä. Murrosiässä maitorauhasiin alkaa kertyä rasvakudosta ja lisäksi niiden tiehytjärjestelmä laajenee. Maitorauhasten lopullinen kehittyminen tapahtuu kuitenkin raskauden aikana, jolloin maitorauhaskudos on vallitsevana rakenteena. Maidon erittymisen loputtua maitorauhaskudos korvautuu vähitellen sidekudoksella.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Olendorf, Donna: Grzimek's Animal Life Encyclopedia: Mammals I (Volume 12), s. 36. Thomson, 2004. ISBN 0-7876-5788-3.
- ↑ www.virtualmedicalcentre.com - Breasts Virtual Medical Centre (englanniksi)