Maltoosi
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Maltoosi:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Vuosien ajan Maltoosi on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Yhteiskuntien evoluution ja teknologian kehittymisen myötä Maltoosi on saavuttanut tärkeän roolin jokapäiväisessä elämässämme, mikä aiheuttaa sekä kiehtovaa että kiistaa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Maltoosi:n eri puolia ja käsittelemme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä.
| Maltoosi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C12H22O11 |
| Moolimassa | 342,3 g/mol |
| Sulamispiste | 160–165 °C |
| Tiheys | 1,54 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Veteen 1 080 g/l |
Maltoosi eli mallassokeri on disakkaridi, joka muodostuu kahdesta glukoosimolekyylistä. Maltoosin molekyylikaava on C12H22O11 ja moolimassa 342,296 g/mol. Maltoosia syntyy muun muassa tärkkelyksen hajotessa eläinten ruuansulatuskanavassa ja itävissä tärkkelyspitoisissa siemenissä. Tärkkelyksen maltoosiksi hajottava entsyymi on amylaasi.
Maltoosia esiintyy esimerkiksi kaurajuomassa sekä tärkkelyssiirapissa, makeisissa ja vahvassa oluessa. Keskiolut ja mämmi sisältävät kaksi prosenttia maltoosia ja hunajassa sekä siiderissä sitä on noin 1,5 prosenttia. Elimistössä maltoosia pilkkoo suolinesteen maltaasi-entsyymi.
Tärkkelyksestä valmistetaan teollisesti maltoosia entsymaattisesti amylaasin, maltogenaasin tai pullulanaasin avulla. Maltoosisiirappia käytetään makeutusaineena ja eräiden polysulfidien stabilimisaineena.
Lähteet
- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 959. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Svar från Oatly: Maltosen i vår havredryck är naturlig Diet Doctor. 21.9.2020. Viitattu 19.4.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Ole Kirk, Ture Damhus, Torben Vedel Borchert, Claus Crone Fuglsang, Hans Sejr Olsen, Tomas Tage Hansen, Henrik Lund, Hans Erik Schiff & Lone Kierstein Nielsen: Enzyme Applications, Industrial, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 2.7.2014
- ↑ Charlotte Horsmans Poulsen, Karsten M. Kragh, Jens Frisbak Sorensen, Catherine Grassin, Marga Herweijer, Jan Wilms, André de Roos & Jorn Borch Soe: Enzymes, 3. Food Application, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 2.7.2014
Aiheesta muualla
- Fineli: Maltoosin lähteet ruoka-aineissa
- Liber Herbarum II: Luettelo maltoosia sisältävistä kasveista
- PubChem: Maltoosi (englanniksi)
- Human Metabolome Database: D-Maltose (englanniksi)
- KEGG: Maltose (englanniksi)
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi |
| Heksoosit |
glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi |
| Disakkaridit |
sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi |
| Polysakkaridit |
glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani |
| Glykosaminoglykaanit |
hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini |