Nykymaailmassa Markarydin kunta on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Markarydin kunta on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Sen vaikutus on tuntunut ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti Markarydin kunta:n tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme tarjota maailmanlaajuisen ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on vaikuttanut niin paljon tänään.
Markarydin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Kronobergin lääni |
Maakunta | Småland |
Keskustaajama | Markaryd |
Kuntakoodi | 0767 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 517,15 km² |
Väkiluku (31.12.2021) () | 10 320 |
– Väestötiheys | 20,0 as./km² |
Markarydin kunta (ruots. Markaryds kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Markaryd.
Kunnan maapinta-ala on 517,15 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 10 320 henkeä (31.12.2021).
Vuonna 2007 kunnassa oli 18,77 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Markarydin kauppala erotettiin Markarydin maalaiskunnasta vuonna 1916. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Hinnerydin ja Trarydin maalaiskunnat yhdistettiin Trarydin kauppalaksi. Vuonna 1960 Markarydin maalaiskunta liitettiin Markarydin kauppalaan. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Markarydin kunta yhdistämällä Markarydin ja Trarydin kauppalat. Vuosina 1909–1951 Trarydin kunnassa sijaitsi Strömsnäsbrukin taajaväkinen yhdyskunta.
Markarydin ja Trarydin kauppaloilla oli kummallakin oma vaakunansa. Nykyisessä kuntavaakunassa on elementtejä kummastakin vaakunasta. Värit, sininen ja kulta sekä postitorvet ovat peräisin Markarydin kauppalan vaakunasta ja kurki Trarydin kauppalan vaakunasta.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 115 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 188 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 170 052 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 84 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 3,1 | 3,4 | |
jalostus | 46,6 | 39,6 | |
palvelut | 49,5 | 56,0 | |
tuntematon | 0,8 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 4 984 | 4 262 | |
työpaikkaomavaraisuus | 116,9 |
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 290 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Markaryd | 3 966 |
2 | Strömsnäsbruk | 2 066 |
3 | Traryd | 660 |
4 | Timsfors | 637 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Markarydin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 5 | 5 | 6 | 8 | 8 | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 16 | 15 | 14 | 12 | 10 | 10 | 9 | 7 | 5 | 5 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 3 | 4 | 4 | 2 | 4 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 2 | 6 | 10 | 17 | 16 | 16 | 15 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 1 | 2 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 21 | 21 | 22 | 21 | 21 | 13 | 16 | 14 | 17 | 13 | 11 | 10 | 9 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 7 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 5 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 35 | 35 | 35 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.