Marokon frangi

Nykyään Marokon frangi on erittäin kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Nykyaikaisen elämän nopean tahdin myötä Marokon frangi vaikuttaa yhä useampiin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Olipa kyseessä työ, henkilökohtainen, perhe tai sosiaalinen, Marokon frangi:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka ansaitsee huomiota ja pohdintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Marokon frangi:n eri ulottuvuuksia, tutkimme sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja tarjoamme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen.

Kymmenen frangin seteli vuodelta 1943.

Marokon frangi (arab. فرنك مغربي‎, frank maġribī, ransk. franc marocain) oli Marokon rahayksikkö ennen Marokon dirhamin käyttöön ottoa vuonna 1961. Se jakautui sataan centimeen.

Marokon frangin laski liikkeelle vuonna 1906 perustettu Marokon valtionpankki. Se korvasi paikalliset pesetat ja rialit virallisena rahayksikkönä vuonna 1920. Ranskan Marokossa käytettiin vuoteen 1922 saakka myös ranskalaisia kolikoita ja algerialaisia seteleitä. Espanjan Marokossa oli käytössä Espanjan peseta. Tangerissa maksuvälineinä toimivat molempien maiden rahat.

Marokon frangi oli vuoden 1958 loppuun saakka saman arvoinen kuin Ranskan frangi. Vuonna 1956 siitä tuli itsenäisen Marokon virallinen rahayksikkö. Espanjan pesetat vaihdettiin frangeiksi suhteessa 1:10. Vuonna 1959 Marokon frangi devalvoitiin 20 prosentilla, keskuspankki sai nimen Marokon pankki ja uudeksi rahayksiköksi määrättiin dirhami. Samana vuonna Marokko irrottautui käytännössä frangialueesta.

Dirhami otettiin käyttöön vuoden 1961 alussa. Sen arvoksi määrättiin sata Marokon frangia. Frangi toimi sen jälkeen dirhamin sadasosan nimityksenä, kunnes se myöhemmin korvattiin centimellä.

Lähteet

  1. a b c Pick, Franz & Sédillot, René: All the Monies of the World: A Chronicle of Currency Values, s. 178–179, 345. New York: Pick Publishing Corporation, 1971. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Valjuty stran mira: spravotšnik. 5-je izdanije, s. 159. Moskva: Finansy i statistika, 1987.
  3. World Currency Yearbook, 27th edition, s. 131. Brooklyn: Currency Data & Intelligence, 1996. ISBN 0-9648104-0-9.