Nykymaailmassa Matti Hälli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä käsite, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai ajankohtainen aihe, Matti Hälli on onnistunut kiinnittämään huomiota ja herättämään keskustelua useilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on ollut eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Koska Matti Hälli on edelleen korkealla globaalilla asialistalla, on ratkaisevan tärkeää kaivaa syvemmälle sen kontekstiin, vaikutuksiin ja merkitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Matti Hälli-ilmiötä ja sen eri seurauksia tarjoamalla kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.
Matti Hälli | |
---|---|
Matti Hälli vuonna 1963 radiopakinoitsijana. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. maaliskuuta 1913 Oulu |
Kuollut | 29. maaliskuuta 1988 Oulu |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kirjailija |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Matti Hälli (20. maaliskuuta 1913 Oulu – 29. maaliskuuta 1988 Oulu) oli suomalainen kirjailija. Pitkän uransa aikana hän kirjoitti lähes 40 romaania ja novellikokoelmaa sekä lukuisan määrän pakinoita, kertomuksia ja esseitä.
Matti Hälli syntyi vuonna 1913 nahkatyömies Matti Hällin ja hänen vaimonsa Matildan perheeseen. Molemmat vanhemmat työskentelivät Åströmin nahkatehtaalla, jossa valmistettiin tarvikkeita Venäjän armeijalle. Hällin äiti kuoli poikansa ollessa parivuotias, ja isä ja poika muuttivat asumaan isän sisaren Anna Hällin luokse Oulujoen rannalle Alalaanilaan.
Ylioppilaaksi Matti Hälli kirjoitti Oulun lyseosta vuonna 1933. Opintonsa Helsingin yliopistossa hän aloitti jo samana vuonna, mutta tilapäiset ansiotyöt, kirjailijaura ja sota pitkittivät akateemisten oppiarvojen saavuttamista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Hälli valmistui 1952 Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta ja filosofian maisteriksi 1970 Helsingin yliopistosta pääaineenaan estetiikka ja nykyiskansain kirjallisuus.
Tuotannossaan Hälli palasi lapsuutensa maisemiin Merikosken rannalle. Oulu-trilogian aloittava Valkea kaupunki (1957) kuvaa 1950-luvun Oulua, jonka puutaloidylli on vaihtunut kerrostaloihin ja tehtaisiin. Romaanin perussävy on nostalginen, hivenen paatoksellinenkin. Hälli rinnastaa kaupungin kasvun yksilön elämään: romaanin päähenkilö, maisteri Sahra, kaipaa vanhaa Oulua, mutta sisäistää ajan myötä muutoksen välttämättömyyden.
Lassinkalliossa (1959) palataan ajassa 1930-luvulle, jolloin Merikoski oli vielä vapaa ja elämä Oulussa muutoinkin maaseutumaista. Teoksen nimi viittaa Merikosken hurjimman virtauksen kohdalla olevaan kallioon, jonka päälle rakennettiin myöhemmin voimalaitoksen patosilta. Myös trilogian päättävä Kosken kuuluvissa (1967) korostaa Merikosken roolia kaupunkimiljöössä: joen nurjalla puolella asuu köyhä työväestö, oikealla puolella taas paremmin toimeentulevat ihmiset.
Hällin tuotannosta on tehty myös kaksi pitkää kotimaista näytelmäelokuvaa: Oi, aika vanha, kultainen...!/1942 Ohjaus: Orvo Saarikivi. Tuotanto Oy Suomen Filmiteollisuus. Elokuva pohjautuu Hällin romaaniin Oi, aika sä entinen /1942. Suopursu kukkii /1947 Ohjaus Toivo Särkkä. Tuotanto Oy Suomen Filmiteollisuus. Elokuva pohjautuu Hällin romaaniin Suopursu kukkii/1943.
Hailuodosta, jossa Matti Hälli vietti kesänsä 1950-luvun lopulta lähtien, tuli Oulun ohella tärkeä kirjailijatyön virike. Romaanisarjassa Isä Jumalan ilveilijä (1961), Ruottinojan aurinko (1963) ja Meri-Heikin perintö (1965) Hälli kirjoittaa näkyviin sen, mikä virallisista historiankirjoituksista uupuu: tavallisten ihmisten ajatukset ja arvot, myyttien ja uskomusten kulttuurihistorian.
Suomen kansallisfilmografia 3 1943-1947/Painatuskeskus, Helsinki. Julkaisija Suomen elokuva-arkisto 1993
|