Nykymaailmassa Matti Kekki on yhä tärkeämpi ja keskustelunaihe. Ajan myötä sen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyse politiikan, talouden, tekniikan, kulttuurin tai millä tahansa alalla, Matti Kekki:stä on tullut keskeinen aihe, joka herättää ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Matti Kekki:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja pohdimme sen vaikutuksia nykyisyyteemme ja tulevaisuutemme.
Matti Kekki (11. maaliskuuta 1868 Antrea – 11. maaliskuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen agronomi ja maanviljelijä sekä kansanedustaja vuosina 1910–1911 ja 1919–1922.
Matti Kekin vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Kekki ja Anni Suni. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 Viipurin lyseosta ja valmistui agronomiksi Mustialasta 1896. Kekki oli maanviljelijänä Kesälahdella 1896–11902, Immolan tilalla Ruokolahdella ja viimeksi vuodesta 1912 Kilpeenjoella Viipurin pitäjässä. Kekki oli Viipurin läänin maanviljelysseuran karjanhoitokonsulenttina vuodesta 1902 alkaen, ja hän kävi vuonna 1904 Tanskassa tutustumassa karja- ja meijeritalouteen.
Kekki oli Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Hän edusti vuonna 1910 Nuorsuomalaista puoluetta ja vuosina 1919–1921 Edistyspuoluetta.
Matti Kekki oli naimisissa vuodesta 1897 Aina Hilda Aleksandra Printzin kanssa. Kekki toimi maanviljelijänä Viipurissa, kunnes kuoli siellä 65-vuotispäivänään 1933.
Lähteet
Aiheesta muualla
