Mimmi Hämäläinen
Nykyään Mimmi Hämäläinen on usein keskusteltu ja analysoitu aihe useilla eri aloilla. Sen merkitys on kiistaton, sillä se ei vaikuta pelkästään ihmisten jokapäiväiseen elämään vaan myös poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin maailmanlaajuisesti. Mimmi Hämäläinen:n ympärillä on syntynyt monia mielipiteitä ja näkemyksiä, mikä osoittaa tämän asian monimutkaisuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mimmi Hämäläinen:tä ja sen seurauksia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä asiaankuuluvasta ongelmasta.
| Mimmi Hämäläinen | |
|---|---|
 Mimmi Hämäläinen vuonna 1909. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. kesäkuuta 1884 Tohmajärvi |
| Kuollut | 22. heinäkuuta 1973 (89 vuotta) Lieksa |
|
|
|
Mimmi Margareta Hämäläinen (o.s. Turunen, 23. kesäkuuta 1884 Tohmajärvi – 22. heinäkuuta 1973 Lieksa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1911.
Elämä
Mimmi Hämäläisen vanhemmat olivat tohmajärveläinen loinen Olli Turunen (1825-1912) ja Suomusalmen Kiantasta kotoisin ollut Riitta Kaisa Heikkinen (1845-1911). Hämäläinen kävi kansakoulun ja teki erilaisia taloustöitä synnyinkodissaan sekä isoveljensä luona. Rautateillä työskennelleen veljensä innoittamana hän kiinnostui myös työväenaatteesta. Hämäläinen toimi Kemien työväenyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1907-1913. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen tavoitteita ja teorioita hän oppi käymällä Joensuussa pidetyissä kokouksissa ja luentotilaisuuksissa.
Hämäläinen valittiin eduskuntaan vuonna 1909. Hän oli ensimmäinen Kuopion itäisen vaalipiirin alueelta kotoisin ollut naiskansanedustaja, sillä 1907 eduskuntaan valittu Jenny Kilpiäinen oli Viipurista. Hämäläisen titteliksi eduskunnan kirjoihin merkittiin ”torpan tyttö”. Toisen edustajankautensa jälkeen hän kieltäytyi ehdokkuudesta eduskuntaryhmänsä sisäisiin kiistoihin kyllästyneenä. Hämäläisen aikaa vei myös iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen, joka nuorimpana sisaruksena lankesi hänen vastuulleen. Hämäläisen luona vuonna 1911 vierailleeen toimittaja Arttu Rahikaisen mukaan äiti ei hyväksynyt tyttärensä poliittista toimintaa, vaan torui tätä kovin sanoin. Vanhempiensa kuoltua Hämäläinen avioitui ja muutti puolisonsa perässä Pielisjärveen.
Yksityiselämä
Mimmi Hämäläisen puoliso oli Kiihtelysvaarasta kotoisin ollut ratavartija Toivo Juhana Hämäläinen (1887-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1914. Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta.
Lähteet
- Huttunen, Taina: Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle : naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria 1907–1999. Väitöskirja. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2012. ISBN 978-952-61095-4-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
- ↑ a b c d Mimmi Hämäläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
- ↑ a b Huttunen 2012, s. 193–195, 199.
- ↑ Tohmajärven Kemien työväenyhdistys 25-vuotias. Kansan Voima, 25.4.1931, nro 45, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Huttunen 2012, s. 208.
- ↑ Huttunen 2012, s. 249.
- ↑ Huttunen 2012, s. 57.
- ↑ Rahikainen, Arttu: Maahengen matkalta. Sorretun Voima, 24.4.1911, nro 45, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Mimmi Margareta Hämäläinen (Turunen) 1.5.2022. Geni. Viitattu 8.3.2023.
| ||||||
|
