Tässä artikkelissa perehdymme Min izāmō:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia, merkityksiä ja mahdollisia vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Min izāmō on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena aikojen saatossa, herättänyt uteliaisuutta ja pohdiskelua eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Koko tämän lukemisen aikana analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutusta ideoiden ja näkökulmien kehitykseen. Sillä ei ole väliä, oletko aiheen amatööri vai asiantuntija, tämä artikkeli auttaa sinua löytämään uusia näkökohtia Min izāmō:stä ja antaa sinulle varmasti uuden näkemyksen tästä aiheesta.
Min izāmō on liiviläisten kansallislaulu. Tekstin kirjoitti Korli Stalte vuonna 1923 juhlallisuuksiin Mazirben kylässä, jossa nostettiin salkoon liiviläisten lippu. Laulun esitti nelihenkinen liiviläinen kuoro. Melodia on Fredrik Paciuksen säveltämä, sama kuin Suomen ja Viron kansallislauluissa. Sävellyksen valinnalla haluttiin korostaa liiviläisten yhteenkuuluvuutta suomalaisten ja virolaisten kanssa.
Sanat liiviksi
- Min izāmō, min sindimō,
- ūod ārmaz rānda sa,
- kus rāndanaigās kazābõd
- vel vanād, vizād piedāgõd.
- Min ārmaz īlmas ūod set sa,
- min tõurõz izāmō!
- Min izāmō, min sindimō,
- ūod ārmaz rānda sa,
- kus lāinõd mierstõ vīerõbõd
- un rāndan sūdõ āndabõd.
- Min ārmaz īlmas ūod set sa,
- min tõurõz izāmō!
- Min izāmō, min sindimō,
- ūod ārmaz rānda sa,
- kus jelābõd īd kalāmīed,
- kis mīer pǟl ātõ pǟvad īed.
- Min ārmaz īlmas ūod set sa,
- min tõurõz izāmō!
- Min izāmō, min sindimō,
- ūod ārmaz rānda sa,
- kus kūltõb um vel pivā kēļ
- - min amā ārmaz rāndakēļ.
- Min ārmaz īlmas ūod set sa,
- min tõurõz izāmō!
Sanat suomeksi
- Mun isänmaa, mun synnyinmaa,
- oot armas ranta sä,
- miss’ rannan ääress’ kasvavat
- viel wanhat, viisaat petäiköt.
- Mun armas ainut oot tääll’ sä,
- mun kallis isänmaa!
- Mun isänmaa, mun synnyinmaa,
- oot armas ranta sä,
- miss’ laineet merest’ vierivät
- ja rannall’ suuta antavat.
- Mun armas ainut oot tääll’ sä,
- mun kallis isänmaa!
- Mun isänmaa, mun synnyinmaa,
- oot armas ranta sä,
- miss’ elävät kalamiehet,
- jotk’ merellä ovat päivät, yöt.
- Mun armas ainut oot tääll’ sä,
- mun kallis isänmaa!
- Mun isänmaa, mun synnyinmaa,
- oot armas ranta sä,
- miss’ kuuluu vielä pyhä kiel’
- – mun oma armas liivinkiel’.
- Mun armas ainut oot tääll’ sä,
- mun kallis isänmaa!
Lähteet
- ↑ The Liv Anthem Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Vaalgamaa, Edgar: Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria. Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-235-5