Ministerivaltiosihteeri
Tänään haluamme käsitellä aihetta Ministerivaltiosihteeri, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi ja joka herättää suuren yleisön kiinnostuksen. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Ministerivaltiosihteeri on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Ministerivaltiosihteeri on vaikuttanut eri elämänalueisiin politiikasta kulttuuriin, ja sen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Ministerivaltiosihteeri:n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Toivomme, että tämä analyysi tarjoaa laajemman ja monipuolisemman kuvan Ministerivaltiosihteeri:stä ja tarjoaa lukijoillemme syvemmän ymmärryksen tästä yleismaailmallisesti kiinnostavasta aiheesta.
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat. Hän toimi siten linkkinä Suomen senaatin ja Venäjän hallinnon välillä. Ministerivaltiosihteerin viraston asemapaikkana oli Pietari ja monet viraston tehtävistä antoivat sille myös edustuston luonnetta. Viraston yhteydessä toimi myös Suomen passivirasto.
Lain mukaan ministerivaltiosihteerin tuli olla Suomen kansalainen, mutta sortovuosien aikana vuosina 1900–1905 ja 1913–1917 virkaan oli nimitettynä venäläinen henkilö. Ministerivaltiosihteerin virasto lakkautettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen, 28. kesäkuuta 1918.
Ministerivaltiosihteerin apuna toimi Suomen asiain komitea.
Luettelo ministerivaltiosihteereistä
Nimike ministerivaltiosihteeri otettiin käyttöön 1834, tätä ennen puhuttiin valtiosihteeristä. Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana nimettiin ministerivaltiosihteerin tehtävään lyhyeksi aikaa Suomen asiain komissaari, Fjodor Roditšev.
Valtiosihteeri | |||||||||
| Valtiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Mihail Speranski | 1809–1811 | |||||||
|
Robert Henrik Rehbinder | 1811–1834 | |||||||
Ministerivaltiosihteeri | |||||||||
| Ministerivaltiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
|
|
Robert Henrik Rehbinder | 1834–1841 | |||||||
|
Alexander Armfelt | 1842–1876 | |||||||
|
Emil Stjernvall-Walleen | 1876–1881 | |||||||
|
Theodor Bruun | 1881–1888 | |||||||
|
Casimir Ehrnrooth | 1888–1891 | |||||||
.jpeg)
|
Woldemar von Daehn | 1891–1898 | |||||||
|
Victor Procopé vt. | 1898–1899 | |||||||
|
Vjatšeslav von Plehwe | 1900–1904 | |||||||
|
Edvard Oerstroem vt. | 1904–1905 | |||||||
|
Constantin Linder | 1905 | |||||||
|
August Langhoff | 1906–1913 | |||||||
|
Vladimir Markov | 1913–1917 | |||||||
Suomen asiain komissaari | |||||||||
| Komissaari | Virka-aika | ||||||||
|
Fjodor Roditšev | 1917 | |||||||
Ministerivaltiosihteeri | |||||||||
| Ministerivaltiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
|
Carl Enckell | 1917 | |||||||
Ministerivaltiosihteerin apulaiset
- Lars Gabriel von Haartman 1825–1830
- Alexander Armfelt 1834–1841
- Fredrik Stewen 1844–1851
- Constantin Fischer 1851–1856
- Emil Stjernvall-Walleen 1856–1876
- Casimir Palmroth vt. 1876–1877, vakinainen 1877–1880
- Theodor Bruun 1881
- Casimir Ehrnrooth 1882–1888
- Woldemar von Daehn 1889–1891
- Victor Napoleon Procopé 1891–1900
- Carl Alexander Armfelt vt. 1900–1901
- Edvard Oerstroem vt. 1901–1902, vakinainen 1902–1906
- Fredrik Björnberg 1906–1909
- Paul von Etter 1909–1913
- Platon Ivanov 1913–1917
- Suomen asiain komissaarin apulainen
- Dmitri Protopopov 1917
Helmikuun vallankumouksen jälkeen apulaisen virkaa ei enää täytetty, mutta sitä käytännössä hoiti valtiosihteerinviraston neuvotteleva virkamies, myöhempi kansliapäällikkö K. G. Idman.
Lähteet
- ↑ Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 60. Edita, Helsinki 1996.
- ↑ Idman, Karl Gustaf (1885 - 1961) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
- Tietoa valtiosihteerinviraston asiakirjojen tutkimisesta (Arkistolaitos)
- Valtiosihteerinvirasto Pietarissa kasvatti Suomelle diplomaattikuntaa, Ulkoasiainhallinnon matrikkeli
- Geschichte der Behordenorganisation Russlands von Peter dem Grossen bis 1917
- Tiden före Finlands självständighet: skötseln av utrikesärenden under autonomin (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||
