Tämän päivän artikkelissa puhumme Musiikkiarkisto:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Tätä aihetta on lähestytty eri näkökulmista ja se on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien varrella Musiikkiarkisto on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on johtanut merkittäviin löytöihin ja edistysaskeleihin alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Musiikkiarkisto:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri elämänalueille. Lisäksi tarkastelemme joitain tärkeimpiä Musiikkiarkisto:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
Musiikkiarkisto kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa, johon tutkijat ja muut aihepiiristä kiinnostuneet voivat vapaasti tutustua arkiston tiloissa. Aineistoa on noin 1200 hyllymetriä. Digitaalinen aineisto on Kulttuuriperintö-PAS-palvelussa. Sen runkona ovat musiikkialan toimijoilta ja musiikinharrastajilta saadut lahjoitukset kuten äänilevyt, ääninauhat, videot, valokuvat, haastattelut, nuotit, käsikirjoitukset, musiikkilehdet, musiikkikirjat, sopimukset ja kirjeet.
Kokoelma kattaa merkittävän osan suomalaista musiikki- ja kulttuuriperintöä. Joukossa on paljon julkaisematonta aineistoa. Musiikkiarkisto on tieteellinen äänitearkisto, jonka aineistoja käytetään tutkimuksessa ja opetuksessa. Musiikkiarkisto tarjoaa neuvonta- ja tiedonhakupalveluja sekä julkaisee populaarimusiikin historiaan liittyviä tutkimuksia sekä muuta aineistoa kuten äänilevyjä.
Suomen Jazz-arkisto perustettiin Helsingissä 10. joulukuuta 1990 Manu Teittisen aloitteesta. Tavoitteena oli kerätä talteen suomalaisen jazzin historiaan liittyvää aineistoa. Nimi Suomen Jazz & Pop Arkisto otettiin käyttöön vuonna 1997, jolloin arkiston toiminta laajeni kattamaan koko suomalaisen populaarimusiikin kentän. Vuonna 2015 nimeksi otettiin käyttöön Musiikkiarkisto JAPA. Vuodesta 2017 lähtien arkisto on toiminut nimellä Musiikkiarkisto.
Arkiston ensimmäisenä johtajana vuoteen 1997 saakka toimi jazzmuusikko ja -historioitsija Jukka Haavisto. Musiikintutkija Juha Henriksson on toiminut johtajana vuosina 1997–2008 ja jälleen vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2008–2015 arkistonjohtajana toimi populaarikulttuurin historian tutkija Janne Mäkelä.
Arkiston hallituksen puheenjohtajana toimi vuoteen 2007 saakka Timo Vähäsilta ja vuosina 2007–2015 Jaakko Harjula. Vuodesta 2015 lähtien tehtävää on hoitanut Hannu Tolvanen. Arkiston sihteerinä ja amanuenssina 1992–2008 toiminut Natta Holma sai vuonna 2009 Suomen Jazzliiton Andania-palkinnon, jonka ovat saaneet arkiston aktiiveista myös Jukka Haavisto 1995 ja Timo Vähäsilta 2004.
| Kansallisarkisto | |
|---|---|
| Muita arkistoja |
|
| Poliittisten puolueiden arkistoja | |
| Entisiä arkistoja |