Musta laatikko (systeemiteoria)
Tässä artikkelissa tutkimme Musta laatikko (systeemiteoria):n kiehtovaa maailmaa ja sen monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Musta laatikko (systeemiteoria) on ollut ratkaisevassa roolissa useilla alueilla vaikuttaen kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tutkimme sen alkuperää, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Musta laatikko (systeemiteoria):stä sekä sen eettisistä ja moraalisista vaikutuksista nykyään. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Musta laatikko (systeemiteoria):n läpi ja löydä sen kaikki vivahteet ja merkitykset!
Musta laatikko (engl. black box) on luonnontieteessä ja tekniikassa laite, järjestelmä tai olio, jota voidaan tarkastella ainoastaan sen syöttö- (input), tuloste- (output) tai siirto-ominaisuuksien (transfer) perusteella. Mitään tietoa ”mustan laatikon” sisällöstä ei ole, mikä tarkoittaa, että sen toiminta on läpinäkymätöntä (mustaa). Musta laatikko voi olla tapauskohtaisesti esimerkiksi transistori, algoritmi tai jopa ihmismieli.
Mustan laatikon käsitettä on käytetty systeemikuvauksissa 1940-luvulta lähtien. Kybernetiikassa sen tekivät tunnetuksi Ross Ashby ja Norbert Wiener. Musta laatikko oli heille väline kuvata itseorganisoituvia järjestelmiä. Käsite on lainattu tähän yhteyteen fyysikko James Clerk Maxwellilta.
Esimerkiksi ohjelmistotuotannossa mustalaatikkotestauksella kokeillaan, ovatko annetuilla syötteillä saatavat tulokset odotetun kaltaisia. Testaus perustuu ohjelmiston ulkoisesti havaittavan toiminnan tarkasteluun. Itse mustaa laatikkoa eli ohjelmistoa ei tarkastella.
Katso myös
Lähteet
- Glanville, Ranulph: Black boxes. Cybernetics & Human Knowing, 2009, 16. vsk, nro 1-2, s. 153-167.
- Kämäräinen, Juha: Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. väitöskirja, Oulun yliopisto, informaatiotutkimus. Oulu: Oulun yliopisto, 2018. ISBN 978-952-62-1753-6.
- Paakki, Jukka: Ohjelmistotuotanto: Ohjelmistojen testaus 1 (pdf) (Ohjelmistotuotanto -kurssimateriaali) cs.helsinki.fi. 2003. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.11.2010.
Viitteet
- ↑ Glanville 2009
- ↑ Glanville 2009, 153
- ↑ Kämäräinen 2018, 61
- ↑ Paakki, Jukka: Ohjelmistotuotanto: Ohjelmistojen testaus 1 (pdf) (Ohjelmistotuotanto -kurssimateriaali) cs.helsinki.fi. 2003. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.11.2010.