Myllytulli (vero) on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Sen merkitys ilmenee jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla populaarikulttuurista politiikkaan ja talouteen. Kun tutkimme sen vaikutuksia, löydämme mahdollisuuksien universumin, joka herättää uteliaisuutemme ja kutsuu meidät pohtimaan ihmisluontoa. Tässä artikkelissa perehdymme Myllytulli (vero):n syvyyksiin ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja kehitystä historian aikana. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin tätä ilmiötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Myllytulli (ruots. kvarntull) on aiemmin käytössä ollut myllyn omistajan saama palkkio viljan jauhatuksesta. Myllytulliksi nimitettiin myös Ruotsissa ja Suomessa 1625–1634 käytössä ollutta välillistä veroa, jota suoritettiin myllyyn jauhettavaksi viedystä viljasta. Veron vuoksi talonpojat alkoivat jauhaa viljansa kotona ja vuoden 1634 valtiopäivät muutti myllytullin välittömäksi veroksi, jota kutsuttiin henkirahaksi eli henkiveroksi. Tämän rahana maksetun veron suuruus oli kolme markkaa jokaisesta 12 vuotta täyttäneestä ihmisestä. Myllytulli otettiin uudelleen käyttöön 1655 Ruotsin suurissa kaupungeissa ja se lakkautettiin vasta 1815. Henkikirjoja edeltäneitä myllytulliluetteloita on säilynyt ja ne ovat tärkeä lähde historian- ja sukututkimuksessa.