Nykyään Nerse on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Nerse on noussut ajankohtaiseksi eri alueilla herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön uteliaisuutta. Sen vaikutus on ylittänyt rajat ja sen vaikutus on havaittu populaarikulttuurissa, politiikassa, taloudessa ja tekniikassa. Tässä artikkelissa tutkimme Nerse-ilmiötä perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja ymmärtämään sen merkitystä nykymaailmassa.
Nerse (georg. ნერსე, myös Nerses) oli Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) ruhtinas Nersiani-dynastiasta vuosina n. 760–772 ja uudelleen vuosina 775–779/780.
Nerse nousi valtaistuimelle isänsä kuropalates Adarnase III:n jälkeen ja uhmasi Georgiaa hallitsevia arabeja. Vuonna 772 kalifi al-Mansur kutsui hänet Bagdadiin ja heitti hänet vankilaan. Kalifi al-Mahdi (hallitsi 775–785) vapautti Nersen ja hän palasi Iberiaan vuonna 775, mutta hän joutui jälleen vaikeuksiin arabien kanssa. Hänen täytyi paeta maasta Darielin solan läpi kasaarien luokse. Hänelle annettiin kunnianosoituksia muttei vakavastiotettavaa tukea, joten hän siirtyi Abhasiaan, jonne gänen perheensä oli paennut. Kalifi nosti Iberian valtaistuimelle hänen sisarenpoikansa Stepanoz III:n. Nerse hyväksyi tapahtuneen ja palasi arabien luvalla Iberiaan, jossa hän pysyttäytyi politiikan ulkopuolella. Vuonna 786, kun hänen kristinuskoon kääntynyt arabipalvelijansa Abo joutui marttyyriksi, hän oli jo kadonnut historiasta.
| Edeltäjä: Adarnase III |
Iberian ruhtinas n. 760–772, 775–779/780 |
Seuraaja: Stepanoz III |