Neustria
Tässä artikkelissa tutkimme Neustria:n aihetta eri näkökulmista ja tavoitteenamme on tarjota kattava näkemys sen tärkeydestä, vaikutuksista ja merkityksestä nykyään. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkimme Neustria:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme sekä sen alkuperää että sen kehitystä ajan myötä. Samoin perehdymme Neustria:n käytännön ja teoreettisiin vaikutuksiin eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään. Kriittisellä ja reflektoivalla lähestymistavalla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan rikastuttavan ja syvällisen katsauksen Neustria:een tarjoamalla tietoa ja näkökulmia, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun.
Neustria (”Uusi maa”) oli 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan läntinen osa. Se oli itsenäinen kuningaskunta, jonka pääkaupunkina oli Soissons. Neustria muodostui vuonna 511, kun valtakunta jaettiin Klodvigin kuoltua tämän poikien kesken.
Loputtomat sukusodat alkoivat heikentää merovingikuninkaiden vaikutusvaltaa 600-luvulla, ja todellista valtaa alkoivat käyttää niin Neustriassa kuin Austrasiassakin major domukset, mahtavat käskynhaltijat.
Vuonna 687 Austrasian major domus Pipin Heristalilainen löi Neustrian joukot Tertryn taistelussa ja yhdisti valtakunnan itäiset ja läntiset osat.Karolingien kuningashuoneen aikana Austrasia, Neustria ja Burgundi yhdistettiin yhden kuninkaan hallitsemaksi valtakunnaksi, ja Neustria itsenäisenä alueena lakkasi vähitellen olemasta.
Neustrian kuninkaat
- Kildebert I (511–558)
- Klotar I (558–561)
- Karibert I (561-567)
- Kilperik I (561-584)
- Klotar II (584–629)
- Dagobert I (629–639)
- Klodvig II (639-658)
- Klotar III (658-673)
- Teoderik III (675-691)
- Klodvig IV (691–695)
- Kildebert III (695–711)
- Dagobert III (711–715)
- Kilperik II (715–721)
- Teoderik IV (721–737)
- Kilderik III (743–751)
Lähteet
- Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. Kustannusosakeyhtiö Otava 1984. ISBN 951-1-07689-2.