Nils Hasselbom
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Nils Hasselbom:tä perusteellisesti ja kaikkea mitä tällä aiheella/henkilöllä/päivämäärällä on tarjota. Sukellamme Nils Hasselbom:n kattavaan analyysiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään, sen vaikutusten ja mahdollisten tulevien seurausten kautta. Tämän yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme lukijoillemme rikkaamman ja täydellisemmän käsityksen Nils Hasselbom:stä, jotta he voivat ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.
Nils Hasselbom (26. lokakuuta 1690 Kleva, Ruotsi – 1. toukokuuta 1764 Masku) oli suomalainen professori ja oikeusoppinut, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina 1732–1733 sekä 1743–1744.
Hasselbomin isän tiedetään olleen ratsutilallinen. Hän valmistui maisteriksi Uppsalassa 1722 ja tuli Turun Akatemiaan matematiikan professoriksi 1724. Suuren Pohjan sodan jälkeen Hasselbom sai laadittavakseen suunnitelman Päijännettä ja Kokemäenjokea yhdistävästä kanavasta, mutta hanke ei toteutunut, kuten ei myöskään vuosien 1740–1741 valtiopäivillä jo hyväksytty Hasselbomin ehdotus Päijännettä ja Helsinkiä yhdistävästä vesiväylästä. Vuonna 1748 Hasselbom vaihtoi alaa siirtyessään lainopin pariin. Hän toimi Etelä-Suomen varalaamannina 1750–1758 ja sai virasta erottuaan laamannin arvonimen. Hasselbom oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1730 oli Sara Meurman (k. 1733), toinen vuodesta 1734 Helena Lagerflycht (k. 1771), joka oli rovasti Gabriel Saloniuksen leski.
Lähteet
| ||||||||||||||
