Tässä artikkelissa tutkimme Nilsiä:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Analysoimme kuinka Nilsiä on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisten trendien kehityksessä ja miten sen vaikutus on tunkeutunut eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan. Lisäksi tarkastelemme lähemmin Nilsiä:n perintöä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme havaita ympärillämme olevaa maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Nilsiä:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa.
Nilsiä | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Koillis-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 534 |
Hallinnollinen keskus | Nilsiän keskustaajama |
Perustettu | 1869 |
– kaupungiksi | 1998 |
Kuntaliitokset | Juankoski (osa, 1973) |
Liitetty | 2013 |
– liitoskunnat |
Kuopio Nilsiä |
– syntynyt kunta | Kuopio |
Pinta-ala |
847,72 km² (1.1.2012) |
– maa | 711,58 km² |
– sisävesi | 136,14 km² |
Väkiluku |
6 528 (31.12.2012) |
– väestötiheys | 9,17 as./km² (31.12.2012) |
Nilsiä on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kunnassa asui lakkautushetkellä 6 528 ihmistä ja sen pinta-ala oli 847,72 km2, josta 136,14 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 9,17 asukasta/km2. Nilsiän naapurikunnat olivat Juankoski, Kuopio, Lapinlahti, Rautavaara ja Siilinjärvi.
Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869. Kaupunki Nilsiästä tuli vuonna 1998. Nilsiä on perinteisesti maatalouspitäjä, mutta nykyisin enää noin kolmasosa väestöstä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta.
Nilsiäläisen maiseman ominaispiirteitä ovat monet järvet ja mäet. Nilsiän merkittävin matkailukohde on Tahkovuori, jolla toimii Pohjois-Suomen ulkopuolisista laskettelukeskuksista suurin, Tahko. Muita merkittäviä kohteita ovat Paavo Ruotsalaisen kotisaari Aholansaari, 270 metriä korkea Pisavuori, 313,7 metriä korkea Kinahmi, joka sijaitsee Halunan ja Tahkon välillä sekä Kinahmin pohjoispään itäpuolella sijaitseva Louhosareena. Louhosareenalla järjestettiin kesäisin muutamia ooppera- ja konserttiesityksiä, joista ainakin yksi oopperaesitys televisioitiin. Järjestävän tahon tehtyä konkurssin areena oli vuosia käyttämättömänä. Nilsiän Louhosareena kuitenkin myytiin yksityiseen omistukseen vuonna 2017, ja siellä järjestetään nykyään esimerkiksi kesäteatteriesityksiä ja konsertteja.
Tahkolahden rannasta on löytynyt mammutin poskihammas vuonna 1873.
Nilsiän suurimmat järvet ovat Syväri ja Vuotjärvi.
Nilsiässä ilmestyy paikallislehti nimeltään Pitäjäläinen.
Nilsiä liitettiin Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Nilsiän keskustaajamasta muodostettiin Kuopion 50. kaupunginosa.
Ahmapuro, Eitikansalo, Hakkarala, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lastukoski, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Niinimäki, Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Pajulahti, Palonurmi, Pieksä,(Pieksänkoski), Raatti, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi.
Nilsiän paloasemalla Simolantiellä sijaitsevat yksiköt: PS 063 tarkastusauto, PS 621 sammutusauto, PS 6212 sammutusauto, PS 623 säiliöauto, PS 627 ensivaste- ja miehistöauto, PS 6282 (Vene), Öljyntorjuntakärry ja mönkijä. Nilsiän satamassa on myös PS 628 (Vene). Nilsiässä on puolivakinainen palokunta.
Nilsiän ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.
Tahko juhannus-musiikkifestivaalia on juhlittu vuosittain juhannusviikonloppuna vuodesta 2015. Festareilla esiintyy Suomen eturivin artisteja.
Nilsiän musiikkileiri järjestetään vuosittain kesällä. Leirejä ja kursseja on tarjolla lapsille, nuorille sekä aikuisille. Leiri huipentuu leirikonserttiin. Nilsiän musiikkileirin ovat aikoinaan käyneet mm. Lenni-Kalle Taipale, Jari Sillanpää ja Timo Tuppurainen. Ensimmäinen Nilsiän musiikkileiri järjestettiin vuonna 1956. Vuodesta 2022 Nilsiän musiikkileiristä vetovastuun otti Nilsiän elävän musiikin yhdistys Nilsiän Elmu ry.
Nilsiän harrastajateatteri tarjoaa esityksiä kesäisin ja ympäri vuoden. Kesällä 2022 teatteri esitti näytelmän Opri, jonka ohjasi Antti Heikkinen ja Eveliina Paussoi. Kesäteatteri sijaitsee samassa pihapiirissä Nilsiän kotiseutukeskuksen ja museon kanssa. Kesäteatterin katettu penkkikatsomo on mitoitettu n. 250 hengelle.
Nilsiässä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Nilsiässä viisi kertaa: 1906, 1920, 1952, 1985 sekä 2017.
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Nilsiän perinneruoaksi valittiin kokkelipiimästä ja ohrajauhoista keitetty piimävelli.
|
|