Nykymaailmassa Norrköpingin raitiotieliikenne on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Siitä on jo vuosia keskusteltu niin asiantuntijoiden kuin tavallisten ihmisten keskuudessa. Sen vaikutus on laajentunut moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin, vaikuttaen kaikkeen taloudesta politiikkaan, kulttuuriin ja teknologiaan. Se on aihe, joka herättää ristiriitaisia intohimoja ja mielipiteitä ja joka on herättänyt suurta yleisöä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Norrköpingin raitiotieliikenne:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.
Norrköpingin raitiotie (ruots. Norrköpings spårväg) on raitiotiejärjestelmä, jota käytetään Norrköpingin alueella.
Norrköpingin raitiotiet avattiin vuonna 1904 ilman suurempia seremonioita. Aluksi verkosto koostui lyhyestä keskustassa kulkevasta linjasta, mutta verkostoa laajennettiin säännöllisin väliajoin ja ensimmäinen laajennus valmistui 1920-luvulla. Viimeisin laajennus valmistui 2010-luvulla, jolloin neljä kilometriä käsittävä laajennus reitillä Ljura–Hageby–Navestad valmistui.
Lisäksi Norrköpingin kunta on yhdessä Söderköpingin kanssa suunnitellut laajennusta Söderköpingiin.
Linja | Reitti | Matka-aika | Pituus | Pysäkit |
---|---|---|---|---|
Linja 1 | Museoraitiotie | 4,9 km | ||
Linja 2 | Fridvalla–Kvarnberget | 41 min | 11,8 km | 32 |
Linja 3 | Vidablick–Klockaretorpet | 49 min | 9,2 km | 26 |
Yhteensä | 18,7 km | 50 |