Nukleotidi

Nykymaailmassa Nukleotidi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä akateeminen, yhteiskunnallinen, poliittinen tai kulttuurinen ala, Nukleotidi on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Nukleotidi:een liittyviin eri näkökohtiin, analysoimme sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti. Syventävän ja objektiivisen tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään täysin Nukleotidi:n tärkeyden ja seuraukset nykyään.

Nukleotidi on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö. Nukleotidiin kuuluu kolme osaa: emäs- ja sokeriosa, jotka muodostavat nukleosidin, sekä fosfaatti. DNA:n sokeriosa on D-deoksiriboosi ja RNA:n D-riboosi. Emäsosa voi olla joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. DNA:n emäsosia ovat guaniini, adeniini, sytosiini ja tymiini. RNA:n emäsosat ovat muuten samat, mutta tymiinin tilalla on urasiili. Nukleotidissa fosfaattiosa liittyy fosfodiesterisidoksella pentoosin viidennen hiilen hydroksyyliryhmään, ja ensimmäiseen hiileen liittyy joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. Nukleotidit puolestaan liittyvät toisiinsa siten, että toisen nukleotidin fosfaattiosa muodostaa sidoksen toisen nukleotidin pentoosin kolmanteen hiileen liittyneen hydroksyyliryhmän kanssa.

Nukleotidit. Punaisella fosfaatti, keltaisella sokeri ja sinisellä emäs.

DNA:n ja RNA:n rakenneosina toimimisen lisäksi nukleotideilla on muitakin tehtäviä soluissa. Adenosiinitrifosfaatti (ATP) on tärkeä molekyyli solujen energiataloudessa. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NAD+), nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti (NADP+), flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD) ja flaviinimononukleotidi (FMN) toimivat koentsyymeinä hapetus-pelkistysreaktioissa. Metaboliassa tärkeä koentsyymi A sisältää nukleotidirakenteen. Syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP) ja syklinen guanosiinimonofosfaatti (cGMP) toimivat viestimolekyyleinä.

Lähteet

  1. ↑ Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.

Aiheesta muualla

Nukleiinihapot ja niiden rakenneosat
Nukleosidien rakenneosat
Emäkset
Puriinit: Adeniini • Guaniini
Pyrimidiinit: Tymiini • Urasiili • Sytosiini
Sokerit Riboosi • Deoksiriboosi
Nukleiinihappojen rakenneosat
Nukleosidit Adenosiini • Uridiini • Guanosiini • Sytidiini • Deoksiadenosiini • Tymidiini • Deoksiguanosiini • Deoksisytidiini
Nukleotidit AMP • UMP • GMP • CMP • ADP • UDP • GDP • CDP • ATP • UTP • GTP • CTP • cAMP • cADPR • cGMP
Deoksiribonukleotidit dAMP • dUMP • TMP • dGMP • dCMP • dADP • TDP • dGDP • dCDP • dATP • TTP • dGTP • dCTP
Nukleiinihapot
Ribonukleiinihapot RNA • mRNA • tRNA • rRNA • ncRNA • sgRNA • shRNA • siRNA • snRNA • miRNA • snoRNA • LNA
Deoksiribonukleiinihapot DNA • mtDNA • cDNA • plasmidi • kosmidi • BAC • YAC • HAC
Nukleiinihappojen analogit GNA • PNA • TNA • morpholino
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot