Ohotanmeri
Nykymaailmassa Ohotanmeri on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Ohotanmeri on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Ohotanmeri:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Ohotanmeri kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.
| Ohotanmeri | |
|---|---|
| ven. Охо́тское мо́ре, Ohotskoje more jap. オホーツク海, Ohotsukukai |
|
 |
|
| Valtio | Venäjä, Japani |
| Merialue | Tyynimeri |
| Pinta-ala | 1 583 000 km² |
| Suurin syvyys | 3 372 m m |
| Keskisyvyys | 859 m m |
Ohotanmeri (ven. Охо́тское мо́ре, Ohotskoje more, jap. オホーツク海, Ohotsukukai) on yli 1,5 miljoonan neliökilometrin laajuinen Tyynenmeren luoteinen reunameri. Se on lähes kokonaan Venäjän alueiden ympäröimä, ja vain Hokkaidōn saarella se ulottuu Japanin alueelle. Ohotanmerta rajaavat Kamtšatkan niemimaa, Kuriilit, Hokkaidōn ja Sahalinin saaret sekä Venäjän kaukoitä. Kuriilien salmien kautta meri on yhteydessä Tyynenmereen ja La Pérousen salmen kautta Japaninmereen.
Sijainti ja piirteet
Ohotanmeri on Tyynenmeren luoteinen haara. Sen pinta-ala on 1 583 000 km² ja keskisyvyys 859 metriä. Syvin kohta on 3 372 metrissä. Meren itärajat ovat Kamtšatkan niemimaa ja Kuriilit, eteläisenä rajana Hokkaidōn ja Sahalinin saaret ja läntisenä rajana Venäjän kaukoitään kuuluvat Habarovskin aluepiiri ja Magadanin alue. Hokkaidōn ympäristöä lukuun ottamatta meri on Venäjän ympäröimä.
Ohotanmeren mantereenpuoleiset rannat ovat usein korkeita ja kivisiä, mutta Sahalin saaren ja Hokkaidōn saaren rannat huomattavasti matalampia. Mereen virtaa mantereelta useita suuria jokia, kuten Amur, Tugur, Uda, Ohota, Gižiga ja Penžina.
Suurin osa merkittävistä saarista on lähellä mannerta, kuten Sahalin. Muita saaria ja saaristoja ovat Šantarsaaret, Zavjalov, Spafarjevsaaret, Jamsaaret ja Tjulenisaaret. Avoimella merellä on vain Ionysaari.
Geologia ja hydrologia
Ohotanmeri on muodostunut viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana tapahtuneiden toistuvien jäätiköitymisten seurauksena. Merenpohja viettää pohjoisesta etelään. Mannerrinne syvenee pohjoisen ja lännen mannerjalustalta aina 1 500 metriin saakka. Meren syvin kohta on Kuriilien altaassa.
Ohotanmeri on Tyynenmereen yhteydessä Kuriilien saarten välisten salmien kautta sekä Japaninmereen La Pérousen salmen kautta. Vesi liikkuu pääsääntöisesti vastapäivään. Japaninmerestä ja Tyynestämerestä Ohotanmereen virtaa lämmintä vettä, minkä takia meren itäisten osien vedet ovat lämpimämpiä. Kuriilien saarien ympärillä virtaus on myötäpäivään: saaren eteläpuolella virtaus on Ohotanmereen mutta saaren pohjoispuolella Tyyneenmereen.
Ilmasto
Ohotanmeri on Itä-Aasian kylmin meri, eikä sen pohjoisosien ilmasto eroa paljoakaan Arktisten merten ilmastosta. Suurin osa Ohotanmerestä, lukuun ottamatta Kuriilien ympäristöä, jäätyy talven ajaksi. Vain meren eteläisimmässä ja kaakkoisimmassa osassa on Tyynenmeren vaikutuksesta leudompi meri-ilmasto. Muissa osissa merta Aasian mannerilmaston vaikutus on suuri. Ohotanmeren pohjoisilla ja läntisillä alueilla helmikuun keskilämpötila on −24 astetta ja elokuun 14 astetta. Eteläosissa helmikuun keskilämpötila on −7 astetta ja elokuun 18 astetta. Sadanta vaihtelee pohjoisen 400 millimetristä etelän ja kaakon 1 040 millimetriin.
Talous ja liikenne
Ohotanmeren vaikutus Venäjän kaukoidän taloudelle on huomattava, ja sieltä tulee muun muassa huomattava osa itäisten alueiden kalansaaliista. Meren pohjoiselta mannerjalustalta on löytynyt myös öljyä ja maakaasua.
Ohotanmeren tärkeimpiä satamia ovat mantereella Magadan ja Ohotsk. Muita merkittäviä satamia ovat Sahalinin Korsakovissa sekä Kuriilien Severo-Kurilskissa ja Južno-Kurilskissa.
Rantakaupungit
Ohotanmeren rannalla sijaitsevia kaupunkeja:
- Palana, Venäjä, (Korjakia)
- Magadan, Venäjä
- Ohotsk, Venäjä
- Oktjabarski, Venäjä
- Južno-Sahalinsk, Venäjä
- Abashiri, Japani
- Monbetsu, Japani
- Wakkanai, Japani
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j Bogdanov & Supranovich ym.: Sea of Okhotsk Encyclopædia Britannica. 6.9.2019. Encyclopedia Britannica, inc. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Map Of Sea Of Okhotsk - Sea Of Okhotsk Map, History Location, Sea Of Okhotsk Facts World Map Asia. World Atlas. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Sea of Okhotsk Earth Observatory – Images. 6.2.2007. National Aeronautics and Space Administration (NASA). Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ohotanmeri Wikimedia Commonsissa
