Nykymaailmassa Olympiavala on aihe, joka yllättää ja kiehtoo miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Olympiavala on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja sen vaikutus on ollut läsnä lukemattomilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Vuosien varrella Olympiavala on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnallisiin, poliittisiin, taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin ja vakiinnuttanut itsensä yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Olympiavala:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta. Olympiavalat lausuu järjestäjämaan edustaja omalla kielellään.
"Kaikkien kilpailijoiden nimissä lupaan, että osallistumme näihin olympiakisoihin niiden sääntöjä kunnioittaen ja noudattaen, sitoudumme urheilemaan ilman dopingia ja huumeita, oikeassa urheiluhengessä, urheilun ja omien joukkueidemme kunniaksi."
"Kaikkien tuomarien ja toimitsijoiden nimissä lupaan, että tuomitsemme nämä olympiakisat täysin puolueettomasti, kunnioittaen ja totellen niiden sääntöjä, oikeassa urheiluhengessä."
Olympiavala juontaa juurensa antiikin ajan Olympian kisoihin. Ne alkoivat aamuisella valaseremonialla Zeuksen patsaan juurella Olympiassa. Urheilijat vannoivat noudattavansa kilpailujen sääntöjä ja harjoitelleensa sääntöjen mukaisesti kymmenen edeltävän kuukauden aikana. Tuomarit vannoivat oikeudenmukaisuuttaan, tasapuolisuuttaan ja lahjomattomuuttaan.
Ensimmäisen olympiavalan nykyaikaisissa olympialaisissa lausui belgialainen Victor Boin vuoden 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten olympiavalan lausui voimistelija Heikki Savolainen. Tuomarit alkoivat lausua olympiavalaansa vuodesta 1972 Sapporon talviolympialaisista alkaen, jolloin tuomareiden valan lausui Fumio Asaki.