Opistoaste

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Opistoaste, joka on viime aikoina noussut erittäin tärkeäksi. Opistoaste on yleisesti kiinnostava aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​Opistoaste:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutukseen yhteiskunnan eri alueilla. Lisäksi analysoimme, miten Opistoaste on vaikuttanut ihmisten elämään ja mitkä ovat mahdolliset seuraukset yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Pysy kuulolla, sillä tämä artikkeli lupaa tarjota perusteellisen ja rikastuttavan katsauksen Opistoaste:een.

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
esikoulu
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste

Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.

Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkinnonuudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet opistoasteelta ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi kaupallisella alalla opistoasteella oli merkonomin tutkinto, jonka yläpuolelle muodostettiin tradenomin ammattikorkeakoulututkinto. Merkonomi-nimike sen sijaan jäi väistyvän opistoasteen tilalle muodostetun toisen asteen liiketalouden perustutkinnon nimikkeeksi.

Aiemman opistoasteen ja esimerkiksi nykyisen toisen asteen tutkintojen vaativuuseroja voi tarvittaessa selventää Tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Opistossa suoritettu merkonomin tutkinto katsotaan sen mukaan alimman korkea-asteen tutkinnoksi. Sitä alemman tason eli keskiasteen tutkintoja ovat muun muassa ylioppilastutkinto, erityisammattitutkinto, artesaanin, asentajan, mekaanikon, laborantin ja lähihoitajan tutkinnot.