Oranssi

Tässä artikkelissa tutkimme Oranssi:n vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Oranssi on jättänyt syvän jäljen maailmaamme aina vaikutuksestaan ​​talouteen ja rooliin populaarikulttuurissa. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja merkittäviä muutoksia, joita se on tuottanut eri alueilla. Lisäksi tutkimme sen synnyttämiä keskusteluja ja kiistoja sekä sen läsnäolon mahdollisia tulevia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen Oranssi:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee väriä. Oranssi on myös yhdistys.
 

Oranssin värisävyjä aistitaan, kun näköjärjestelmän pääosin punaiselle ja osittain vihreälle valolle herkät verkkokalvon tappisolut ovat aktiivisia. Oranssi on valon spektrillä punaisen ja keltaisen välissä aallonpituuden ollessa noin 585–620 nanometrin mittaluokkaa. Television ja tietokoneen kuvaruudulla oranssia nähdään silloin, kun värinäytön RGB-värivaloista punainen (R) ja vihreä (G) ovat valoisuusarvoiltaan vaikkapa 250 ja 175 ja sinisen (B) ollessa 0 (skaalalla 0–255). Vähennettäessä valoisuusarvoja saadaan näkyviin ruskeita värisävyjä.

Oranssin vivahteita on monia. Huomiota herättäviä, voimakkaimpia sävyjä käytetään muun muassa varoitusväreinä rakennustyö- ja onnettomuuspaikoilla auto- ja lentoliikenteessä. Lentäjien varoittamiseksi mastoissa ja korkeissa rakennuksissa käytetään usein "international orange" -sävyä, joka näkyy kauas huonossakin säässä.

Etymologia

Suomen sana oranssi on lainattu ruotsin kautta ranskan sanasta orange, joka merkitsee sekä appelsiinia että sen väriä.

Oransseja symboleita

Värikoordinaatit

Tietokoneen kuvaruudun RGB-värivalojen sinisen maksimiarvot skaalalla 0–255 ovat seuraavat:

  • RGB:
    • R: 250
    • G: 175
    • B: 0

Lähteet

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Hakusana oranssi. WSOY, 2004.

Aiheesta muualla