Tässä artikkelissa tutkimme Oravanmarja:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan lähtien Oravanmarja on ollut ratkaisevassa roolissa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla ja vaikuttanut kaikkeen populaarikulttuurista ja viihteestä politiikkaan ja talouteen. Vuosien varrella Oravanmarja on herättänyt loputtomia keskusteluja ja kiistoja, koska sen merkitys ja merkitys ovat kehittyneet vastauksena sosiaalisiin ja teknologisiin muutoksiin. Tarkastellaan syvällisen analyysin avulla Oravanmarja:n merkitystä nykymaailmassa, kun otetaan huomioon sen rooli identiteettimme, näkökulmiemme ja kokemustemme muovaamisessa.
Oravanmarja | |
---|---|
Kukkivia oravanmarjoja. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Asparagales |
Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
Alaheimo: | Nolinoideae |
Suku: | Oravanmarjat Maianthemum |
Laji: | bifolium |
Kaksiosainen nimi | |
Maianthemum bifolium |
|
Katso myös | |
Oravanmarja eli metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi, jonka marjat ovat myrkyllisiä. Myös koko kasvi on lievästi myrkyllinen.
Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea, yläosasta lyhytkarvainen. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Lehdet ovat kierteisesti ja ruodillisia. Tyvi on tuppimainen. Lapa on herttamainen, teräväkärkinen, ehytlaitainen, silposuoninen, alta harvakarvainen. Juurakko on rihmamainen ja haarova, ja sen avulla se muodostaa suuria kasvustoja.
Kaksineuvoiset kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Kehä on säteittäinen, valkoinen ja alle 1 cm leveä. Kehälehtiä on neljä, ja ne ovat 2–3 mm pitkiä. Heteitä on neljä ja ne ovat noin 1,5 mm pitkiä ja valkoisia. Emiö on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja yksiluottinen. Kukinto on tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa.
Hedelmä on aluksi harmaanvihreä, punapilkullinen, pyöreähkö ja kypsänä tummanpunainen, halkaisijaltaan noin 6 mm oleva marja. Marjassa on yhdestä kolmeen siementä. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat, kuten muutkin kasvin osat, ovat lievästi myrkyllisiä.
Oravanmarjaa kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella läntisestä Euroopasta Siperiaan, Kiinaan ja Japaniin. Suomessa oravanmarjaa kasvaa yleisesti lähes koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella.
Kuivissa, tuoreissa ja lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä, metsänreunoissa, hakamailla, puronvarsilla. Se on yleinen kasvi lehtomaisissa tuoreissa kangasmetsissä, joita sanotaan myös mustikkatyypiksi, se vaatii varjoa, kosteutta ja tietyn vähimmäismäärän ravinteita, eikä tule toimeen niukkaravinteisissa metsissä. Oravanmarja karttaa karumpia kangasmetsiä, eikä se myöskään viihdy rehevimmissä lehtometsissä. Ei viihdy suorassa auringonpaahteessa ja on herkkä halloille. Se viihtyy kuusen seuralaisena, sillä tämä tarjoaa lajin kaipaamaa varjoa.
|