Nykymaailmassa Osaamiskeskusohjelma on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Olipa kyseessä henkilökohtainen tai ammatillinen näkökohta, Osaamiskeskusohjelma:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, koska se vaikuttaa yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme Osaamiskeskusohjelma:n eri puolia ja sitä, miten se on muokannut kokemuksiamme ja näkökulmiamme. Osaamiskeskusohjelma on osoittautunut monipuoliseksi ja relevantiksi aiheeksi nykymaailmassa populaarikulttuurin vaikutuksesta sen rooliin teknologisissa innovaatioissa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, miten Osaamiskeskusohjelma on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut ihmisiin, yhteisöihin ja toimialoihin. Lue lisää saadaksesi lisätietoja tästä kiehtovasta aiheesta!
Osaamiskeskusohjelma oli Valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen ja alueelliseen kehitystyöhön. Ohjelma perustui alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002). Tavoitteena on parantaa valittujen korkean osaamisen alojen yritysten kilpailukykyä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintamalleja innovaatioiden edistämiseksi. Ohjelmassa kootaan suurempia kokonaisuuksia, jotka panostavat niille harvoille aloille, joilla on tunnistettu olevan kansainvälisen tason osaamista. Toimijoiden yhteistyö on käytännössä edellytys sille, että voidaan kilpailla tasaveroisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelman- sekä rakennerahastojen tutkimus- ja tuotekehitysrahoista muiden maiden kanssa.
Keskeisiä yhteistyötahoja olivat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset ja eri rahoittajatahot kuten kaupungit, kunnat, maakuntaliitot, TE-keskukset ja niiden teknologian kehittämisosastot ja lääninhallitukset.
Valinnan osaamisklustereista ja niihin kuuluvista osaamiskeskuksista tekee Valtioneuvosto.
Osaamiskeskusohjelma määriteltiin ensimmäisen kerran laissa vuonna 1994, kun aluelainsäädäntöä uudistettiin Eu-jäsenyyttä silmällä pitäen. Ohjelma käynnistyi vuonna 1994 kahdeksan osaamiskeskuksen voimin. Mukaan hyväksyttiin vain suurimmat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lappeenrannan, Vaasan ja Jyväskylän kaupunkiseudut. Vuonna 1995 mukaan otettiin elintarvikealan, matkailun ja metsäosaamisen valtakunnalliset verkosto-osaamiskeskukset.
Toiselle ohjelmakaudelle nimettiin 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen 2003–2006 osaamiskeskusohjelmaa toteutti yhteensä 22 keskusta, joista 18 oli alueellisia ja neljä useamman eri maakunnan alueelle ulottuvaa verkosto-osaamiskeskusta.
Ohjelmakaudella 1999–2006 osaamiskeskusohjelma myötävaikutti noin 1 300 uuden yrityksen ja 13 000 työpaikan syntyyn sekä edisti noin 29 000 työpaikan säilymistä. Ohjelmaan liittyviin hankkeisiin kohdentui yli 100 miljoonaa euroa kilpailtua T&K-rahoitusta. Hankkeiden kokonaisrahoitus oli noin 580 miljoonaa euroa.
Kolmannella ohjelmakaudella on tavoitteena luoda vahvempi yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan, strategiaan ja ohjelmiin, uuteen yrityspalvelukonseptiin sekä Lissabonin strategian mukaisiin toimintoihin tutkimuksen puiteohjelmassa ja rakennerahastopolitiikassa.
HealthBio – Terveyden bioklusteri
Hyvinvointiklusteri
Elintarvikekehityksen klusteri
Tulevaisuuden energiateknologiat
Jokapaikan tietotekniikka
Digitaaliset sisällöt
Matkailu ja elämystuotanto
|
Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit
MeriklusteriMeriklusterin kehittämistä johtaa Koneteknologiakeskus Turku vastuuhenkilönään ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen.
Älykkäät koneet
Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri
Asumisen osaamisklusteri
Ympäristöteknologiaklusteri
|
Osaamiskeskusklustereihin kuuluvat liitejäseninä lisäksi: Jokioinen (elintarvikekehitys), Porvoo (jokapaikan tietotekniikka ja asuminen), Vaasa (digitaaliset sisällöt), Varkaus (tulevaisuuden energiateknologiat), Jyväskylä (matkailu ja elämystuotanto), Tornio (meriklusteri) ja Nivala (meriklusteri).