Oskar Loorits
Tällä hetkellä Oskar Loorits:stä on tullut erittäin tärkeä aihe eri alueilla. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai kulttuurinen, Oskar Loorits on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt suurta kiinnostusta sen yhteiskuntavaikutusten ja nykypäivän merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Oskar Loorits:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Oskar Loorits on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja, jotka lisääntyvät jatkuvasti. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Oskar Loorits:n merkitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme.
Oskar Loorits (9. marraskuuta 1900 Kõpu – 12. joulukuuta 1961 Uppsala, Ruotsi) oli virolainen folkloristikko.
Biografia
Loorits syntyi Kopun kylässä Viljandimaalla vuonna 1900. Hän opiskeli folkloristiikkaa Tarton yliopistossa ja valmistui vuonna 1926. Hän piti luentoja ja työskenteli Viron kansanrunousarkiston (Eesti Rahvaluule Arhiiv) johtajana. 1930-luvulla hän työskenteli yhdessä Lauri Kettusen kanssa liiviläisten parissa. Hän arvosteli Latvian toimia liiviläiskysymyksissä, mikä johti hänen karkottamiseensa ja Viron-Latvian suhteiden viilentymiseen. Vuonna 1938 hänestä tuli Viron tiedeakatemian (Eesti Teaduste Akadeemia) jäsen. Hän muutti vuonna 1944 neuvostomiehitystä pakoon Ruotsiin, jossa hän työskenteli Uppsalan yliopistossa kuolemaansa saakka vuonna 1961.
Aiheesta muualla
- Livia Viitol: Oskar Loorits 100 Sirp-ee. Viitattu 30.4.2010. (viroksi)
| ||||||||||||||||||
