Otaniemen kappeli
Tässä artikkelissa Otaniemen kappeli:n aihetta käsitellään eri lähestymistavoista ja näkökulmista. Kautta historian Otaniemen kappeli on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on auttanut meitä ymmärtämään sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Otaniemen kappeli:llä on ollut keskeinen rooli inhimillisen kehityksen kannalta, ja se on synnyttänyt keskusteluja, pohdiskeluja ja edistystä eri tiedon aloilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventymään Otaniemen kappeli:n merkitykseen jokapäiväisessä elämässä, analysoimalla sen vaikutusta eri alueilla ja roolia yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin rakentamisessa.
| Otaniemen kappeli | |
|---|---|
 Otaniemen kappelin sisätila |
|
| Sijainti | Otaniemi, Espoo |
| Koordinaatit | |
| Rakentamisvuosi | 1957 |
| Suunnittelija | Heikki ja Kaija Siren |
| Materiaali | tiili, puu |
| Istumapaikkoja | 150 |
 |
|
Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1956–1957 vuoden 1954 arkkitehtuurikilpailun voittaneen Heikki ja Kaija Sirenin kilpailutyön pohjalta.
Sen rakennusmateriaaleina on käytetty puuta ja punatiiltä. Puulla aidatulta esipihalta päästään matalan tiilestä rakennetun eteishallin läpi itse kirkkosaliin. Rakennuksen korkeimmasta, lasisesta eteläseinästä tulvii punatiilellä vuorattuun puukattoiseen saliin taustavalo.
Kappeli paloi tuhopolton seurauksena vuonna 1976 mutta rakennettiin uudelleen lähes täysin alkuperäiseen asuunsa vuonna 1978. Kappelisalissa on 150 istumapaikkaa.
Kappeli kuuluu osana Otaniemen kampusaluetta Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon.
Lähteet
- ↑ a b Otaniemen kampusalue 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Otaniemen kappeli Espoon seurakunnat. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 21.3.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otaniemen kappeli Wikimedia Commonsissa
- Otaniemen kappeli Espoon seurakuntien sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||