Nykyään Otto Pesonen on saavuttanut ennennäkemättömän osuvuuden ja suosion tason. Olipa kyseessä terveyden, teknologian, politiikan tai kulttuurin alalla, Otto Pesonen on tullut erittäin kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille. Kun Otto Pesonen:n vaikutukset yhteiskuntaan ovat yhä ilmeisempiä, ei ole yllättävää, että Otto Pesonen on lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Otto Pesonen-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Otto Pesonen (9. syyskuuta 1868 Heinävesi – 21. tammikuuta 1936 Heinävesi) oli suomalainen maanviljelijä, herastuomari, valtiopäivämies ja Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Pesosen vanhemmat olivat talollinen Henrik Johan Pesonen ja Ulrika Gerdt. Hän kävi kansakoulun ja toimi maanviljeljänä Heinävedellä. Pesonen oli lautamiehenä 17 vuoden ajan ja sai herastuomarin arvonimen.
Pesonen oli Rantasalmen tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1905–1906. Hän toimi kansanedustajana 1909–1910, huhtikuusta lokakuuhun 1917 ja helmi-maaliskuussa 1919 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan 24. helmikuuta 1919 sosialidemokraattien Jukka Lankilan tilalle. Pesonen oli myös Heinäveden kuntakokouksen esimiehenä ja Heinäveden kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli edustajana kirkolliskokouksessa.
Otto Pesonen oli naimisissa vuodesta 1888 Hilda Maria Räsäsen kanssa.
Lähteet
- ↑ a b c d Otto Pesonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 222. Helsinki: Otava, 1926.
Nuorsuomalaisten kansanedustajat
