Père-Lachaise
Tässä artikkelissa tutkimme Père-Lachaise:tä eri näkökulmista, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Père-Lachaise on aihe/elementti/henkilö, joka on kiinnittänyt eri alojen huomion ja herättäen keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä nykyään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Père-Lachaise:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, korostaen sen vaikutusta eri alueilla ja sen tulevaisuutta. Yksityiskohtaisen ja kriittisen analyysin avulla pyrimme syventymään Père-Lachaise:n monimutkaisuuteen ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja moniulotteisen näkemyksen aiheesta. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi Père-Lachaise:n todellisen olemuksen ja sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaamme!
Père-Lachaisen hautausmaa (ransk. Cimetière du Père-Lachaise) on Pariisin maineikkain hautausmaa ja suuri puistoalue kaupungin kaakkoisosassa. Hautausmaa on suosittu turistikohde, jonne pääsy on ilmaista. Hautausmaan portit suljetaan joka päivä klo 18. Vuosittain hautausmaalla käy noin kaksi miljoonaa vierailijaa. Siellä on 70 000 hautaa ja kooltaan alue on 44 hehtaaria.
Historia
Alun perin paikan omistivat jesuiitat, joihin myös kuningas Ludvig XIV:n rippi-isä Isä La Chaise kuului. Hautausmaan perusti Napoleon Bonaparte vuonna 1804. Vuodesta 1801 asti oli ollut kiellettyä perustaa uusia hautausmaita kaupungin rajojen sisäpuolelle terveyssyistä. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana hautauksista 80 prosenttia oli joukkohautoja ja loput yksittäisiä tai perheiden hautoja. Nämä haudat olivat yksinkertaisia eli esimerkiksi pelkkää maata, laatta tai kivi, koska hautapaikkojen hinta oli noussut korkeaksi ja joukkohautoja tehtiin rahallisista syistä.
Hautausmaa ei aluksi houkutellut pariisilaisia: vuonna 1815 siellä oli vain 2 000 hautaa. Julkisuuden saamiseksi sinne siirrettiin Molièren, Jean de La Fontainen, Pierre Abélardin ja Héloïsen jäänteet. Hautausmaasta tuli suosittu ajanviettopaikka ja pariisilaiset alkoivat haluta tulla haudatuksi sinne. Vuonna 1833 hautoja oli 33 000 ja maa-alueen laajentaminen päättyi. Hautausmaan alueella on myös kommunardien muuri (Mur des Fédérés), jota vasten teloitettiin 147 Pariisin kommuunin johtajaa 27. toukokuuta 1871 kommuunin häviön jälkeen.
Père-Lachaisen krematorio on Ranskan vanhin: se avattiin vuonna 1889 ja sitä oli alettu rakentaa heti, kun tuhkauksen salliva laki oli hyväksytty 1887. Rakennuksessa on myös kolumbaario, jossa on 40 800 tuhkauurnaa. Tuhkat on voitu vuodesta 1985 alkaen sijoittaa myös nurmikolle muistolehdon läheisyyteen ja tämä oli ensimmäinen paikka Ranskassa siinä tarkoituksessa.
Kappeli on otettu käyttöön vuonna 1823.
Haudattuja
Galleria
-
Vainajien muistolaatta -
Père Lachaise syksyllä -
Jim Morrisonin hauta -
Marcel Proustin hauta -
Eugène Delacroix’n hauta -
Marie Trintignantin hauta -
Rossinin hauta -
Frédéric Chopinin hauta -
Édith Piafin hauta -
Maria Callasin hauta -
Michel Petruccianin hauta -
-
Luigi Cherubinin hauta -
Pierre Bourdieun hauta -
Allan Kardecin hauta
.jpg)
Lähteet
- ↑ a b c d Lonely Planet: Cimetière du Père Lachaise (englanniksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j Mairie du 20e: Le Père-Lachaise (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b Midinews.com: Le crématorium du Père Lachaise, un des plus anciens d'Europe (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ L'église catholique à Paris: La chapelle du Père Lachaise (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Père-Lachaise Wikimedia Commonsissa
- Hautausmaan virtuaalikierros (Arkistoitu – Internet Archive)
- Movie tour about Père-Lachaise (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Luettelo hautausmaalle haudatuista kuuluisuuksista (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Père-Lachaisen krematorion kotisivut (ranskaksi)
- Le Père Lachaise fête son bicentenaire (ranskaksi)