Paavo Korpisaari
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Paavo Korpisaari:n kiehtovaa elämää ja työtä, hahmoa/teemaa/päivämäärää, joka on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Vuosien varrella Paavo Korpisaari on ollut ihailun ja kiehtovan kohteena, hänen saavutuksensa ja panoksensa ovat vaikuttaneet merkittävästi eri aloihin. Paavo Korpisaari on ollut alusta asti nykypäivään tutkimuksen ja analyysin kohteena, sen toiminta on herättänyt kiistoja ja keskustelua, mutta myös inspiraatiota ja ihailua. Tämän artikkelin kautta perehdymme Paavo Korpisaari:n elämään ja perintöön ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta nykymaailmaan.
Paavo Rafael Korpisaari (vuoteen 1906 Roschier; 28. marraskuuta 1886 – 25. maaliskuuta 1950) oli suomalainen taloustieteilijä ja filosofian tohtori, joka toimi vuosina 1930–1932 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
Suku
Korpisaari syntyi Ilmajoella. Hänen vanhempansa olivat agronomi Paul Rudolf Roschier ja Siveä Sigrid Amanda Hirvinen. Hän meni vuonna 1911 naimisiin Ilma Lovisa Enebergin (myöh. Kivikataja) kanssa, joka oli senaattori Waldemar Enebergin tytär.
Ura
Korpisaari kirjoitti ylioppilaaksi 1905. Hänestä tuli filosofian kandidaatti (1907), maisteri (1908), lisensiaatti (1915) ja lopulta tohtori (1919). Korpisaari sai professorin arvonimen kansanedustajakautensa jälkeen 1945.
Korpisaari oli Kotkan työväenopiston johtajana 1911–1915 ja Kauppalehden päätoimittajana 1916–1917 sekä Kauppalehti Oy:n toimitusjohtajana 1916–1918. Hän oli Suomen pankkiyhdistyksen asiamies 1916–1918, Maakuntain keskuspankin johtokunnan jäsen 1919–1921 sekä Suomen tukkukauppiaiden liiton ja sen tytärjärjestöjen asiamies 1922–1945 ja Suomen tukkukauppiaiden liiton toimitusjohtaja 1946–1950. Korpisaari oli lisäksi Kauppakorkeakoulun vt. kauppaopin professorina vuosina 1920, 1925 ja 1929 ja hän toimi muun muassa Suomen Liikemies-Yhdistyksen sihteerinä.
Teoksia
- Kertomus Etelä-Pohjanmaan suomalaisen kotiseutuyhdistyksen toiminnasta v. 1907–09. Helsinki 1909.
- Maanviljelysvaltio ja teollisuusvaltio. Ilkan kirjasia n:o 9. Ilkka, Vaasa 1909.
- Korollisia talletuksia Suomen pankkiin. Tekijä, Kotka 1911.
- Suomen ulkomaankaupasta vuosina 1812–25: Kauppahistoriallinen tutkimus. Väitöskirja. Tekijä, Kotka 1911.
- Maaseudun taloudellisen itsenäistymisen perusteista: Esitelmä Maalaisliiton vuosikokouksessa Kuopiossa. Maalaisliitto, Vaasa 1912.
- Suomen rautatieläiskunta v. 1862–1912: Erinäisten rautatieläisjärjestöjen yleisen kokouksen v. 1908 asettaman historiikkikomitean toimesta kirjoitettu. Otava 1912.
- Kauppatappiomme kansantaloudellinen vaarallisuus. Ilkan kirjasia n:o 11. Ilkka, Vaasa 1913.
- Työväenopiston tehtävä ja merkitys. Kirjoitti P. K. Kotkan työväenopiston kirjasia 1. Kotka 1914.
- Talletuspankkien likviditeettiperiaate: Pankkiteoreettinen tutkimus, Helsingin yliopiston väitöskirja. Taloustieteellisiä tutkimuksia 19. Helsinki 1915.
- Suomen rahan arvon aleneminen. Yhteiskuntataloudellisia kirjoituksia 14. Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki 1917.
- Rahaolojemme uudistaminen. Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki 1918.
- Keskittyminen pankkitaloudessa. Helsinki 1920.
- Suomen pankit: Niiden kehitys, rakenne ja toimintamuodot. Taloustieteellisiä tutkimuksia 25. Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki 1920.
- Pankit ja pankkiliike. Otava 1923.
- Raha ja muut maksuvälineet. Otava 1923.
- Suomen rauta- ja koneliikkeiden yhdistys 1907–1923. Suomen rauta- ja koneliikkeiden yhdistys, Helsinki 1924.
- Liikepulat ja pankkipolitiikka: Esitelmä Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa huhtikuun 23 p.. Porvoo 1926.
- Suomen markka 1914–1925. Taloustieteellisiä tutkimuksia 34. WSOY 1926.
- Suomen tukkukaupat ja tukkukauppiaat. Suomen tukkukauppiaiden liitto, Helsinki 1926.
- Raha ja pankit. Kansantaloudellinen käsikirjasto. WSOY 1930.
- Luottolaitosten korkopolitiikasta: Valtiovarain ministeriön toimeksiannosta suoritettu tutkimus. Valtioneuvosto, Helsinki 1932.
- Nykyaikaisen vähittäis- ja tukkukaupan organisatiosta. Suomen kauppa ja teollisuus, Porvoo 1933
- Lasi- ja porsliiniyhdistys r.y. 1918–1938. Helsinki 1938.
- Suomen suhdanteet nykyaikaisen suhdanneteorian valossa: Esitelmä S.T.L:n Viipurin osastossa ja Tampereen kauppaseurassa 1938. Helsinki 1938.
- Tukkukauppa 1928–1937. Tukkukauppa, Helsinki 1938.
- Keskuspankin luotonantopolitiikka: Esitelmä Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa helmikuun 22 p:nä 1939. Helsinki 1939.
- Sata vuotta Suomen tukkukauppaa 1–2. Kirjoittaneet Kyösti Järvinen ja Paavo Korpisaari. Kustannusliike Suomen kauppa ja teollisuus oy, Helsinki 1940.
- Suomen tukkukauppiaiden liitto 1920–1940. Suomen tukkukauppiaiden liitto, Helsinki 1940.
- Suomen polkupyörätukkukauppiaitten yhdistys r.y. 1926–1946. Suomen polkupyörätukkukauppiaat, Helsinki 1946.
- Suomen tukkukauppiaitten liitto 1920–1950. Suomen tukkukauppiaiden liitto, Helsinki 1950.
- Suomen tukkukaupan rakenne ja kehitys. Sininen kirja, Helsinki 1951.
Lähteet
- Paavo Korpisaari Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Viitteet
- ↑ Hoffman, Kai: Korpisaari, Paavo (1886–1950). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Tyynilä, Markku: Eneberg, Waldemar (1840–1904). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||
| ||||||||||||||
