Palais Garnier
Nykyään Palais Garnier:stä on tullut laajasti keskusteltu aihe, joka kiinnostaa sekä asiantuntijoita että suurta yleisöä. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Palais Garnier on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Palais Garnier:n merkitystä, analysoimme sen eri näkökulmia ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa. Palais Garnier ansaitsee yksityiskohtaista ja kriittistä huomiota sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja maailmanlaajuiseen talouteen, jotta se ymmärtää sen todellisen ulottuvuuden yhteiskunnassamme.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Palais Garnier, tunnettu myös Opéra Garnier'na tai Pariisin oopperana, on tunnettu oopperatalo Pariisin 9. kaupunginosassa, l'avenue de l'Opéran päässä. Taloa kutsuttiin pitkään nimellä l'opéra de Paris (Pariisin ooppera), mutta Opéra Bastille'n rakentamisen jälkeen 1989 se on kantanut arkkitehtinsa nimeä ja sitä käyttää esiintymistilanaan Pariisin oopperan baletti.
Historia
Opiskelumatkoiltaan Ateenasta ja Roomasta palannut nuori arkkitehti Charles Garnier ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa ja päätti näyttää kykynsä osallistumalla uuden oopperatalon suunnittelukilpailuun, johon otti osaa 171 kilpailijaa. Viimeinen sana rakennuksen suunnittelijan valinnassa oli keisari Napoleon III:lla. Avoin ja kansainvälinen suunnittelukilpailu "keisarillisen musiikki ja -tanssiakatemian" rakentamisesta julkistettiin 29. joulukuuta 1860. Paroni Haussmannin ehdottama rakennuksen paikka oli vääristyneen vinoneliön muotoinen tila, jonka ympärille oli tuleva korkeita rakennuksia.
Ennakkosuosikkeina kilpailuun lähteneet Charles Rohault de Fleury ja Eugène-Emmanuel Viollet-le-Duc putosivat jo ensimmäisellä kierroksella. Lopulta, 30. toukokuuta 1861, paljon julkisuutta saaneen ja yleisöä sekä lehdistöä kiinnostaneen uuden oopperatalon suunnittelukilpailun voittajaksi julistettiin yksimielisesti Charles Garnier.
Tunnettu tarina kertoo Viollet-le-Duciä kannattaneen keisarinna Eugènien kysyneen Garnier'ltä moittivaan sävyyn: "Mitä tyyliä tämä muka edustaa? Se ei ole kreikkalaista, ei Ludvig XV:n, eikä Ludvig XVI:n tyyliä!" Tähän arkkitehti vastasi työn edustavan "Napoleon III:n tyyliä".
Nykyään Palais Garnier'ssä esitetään pääasiassa baletteja.
Lähteet
- ↑ Opéra National de Paris - Palais Garnier Paris tourist office. Viitattu 20-07-2018.
Aiheesta muualla
.