Nykymaailmassa Panagía Gorgoepíkooksen kirkko on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksesta, ammatillisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Panagía Gorgoepíkooksen kirkko on asettanut itsensä yleistä kiinnostavaksi aiheeksi, joka synnyttää kaikenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Alkuperäistään sen mahdollisiin seurauksiin Panagía Gorgoepíkooksen kirkko on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, aktivistien, mielipidejohtajien ja suuren yleisön keskuudessa, ja siitä on tullut tutkimuksen ja lukemattomien keskustelujen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Panagía Gorgoepíkooksen kirkko:een ja sen merkitykseen nykymaailmassa.
Panagía Gorgoepíkooksen kirkko Ναός Παναγίας Γοργοεπηκόου |
|
---|---|
Panagía Gorgoepíkooksen kirkko. |
|
Sijainti | Pláka, Ateena, Attika, Kreikka |
Koordinaatit | |
Kirkkokunta | Kreikan ortodoksinen kirkko |
Hiippakunta | Ateenan arkkihiippakunta |
Rakentamisvuosi | 1100-luku |
Tyylisuunta | bysanttilainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Panagía Gorgoepíkooksen kirkko (kreik. Ναός της Παναγίας Θεοτόκου της Γοργοεπηκόου, Naós tis Panagías Theotókou tis Gorgoepikóou), myös Jumalansynnyttäjä Gorgoepíkooksen ja Pyhän Elefthérioksen kirkko (kreik. Ναός Θεοτόκου Γοργοεπηκόου και Αγίου Ελευθερίου, Naós Theotókou Gorgoepikóou kai Agíou Eleftheríou), on pieni bysanttilaisaikainen kirkko, joka sijaitsee Ateenan vanhankaupungin Plákan pohjoislaidalla aivan Ateenan katedraalin Neitsyt Marian ilmestyksen katedraalin eli Mitrópolin vieressä. Kirkkoa kutsutaan myös nimellä ”Pikku-Mitrópoli” (Μικρή Μητρόπολη, Mikrí Mitrópoli).
Kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Se on omistettu ”nopeasti kuulevalle” Neitsyt Marialle sekä Pyhälle Eleutheriokselle (Eleftheriokselle). Kreikan itsenäistymisen jälkeen kirkko toimi jonkin aikaa Kreikan ensimmäisenä kansalliskirjastona.
Kirkko on ristikirkko ja siinä on tyypillinen ateenalaistyyppinen keskibysanttilainen kupoli. Kirkko on rakennettu marmorista ja siinä on käytetty uudelleen antiikin aikaisten rakennusten osia. Kivissä on bysanttilaisaikaisen koristelun lisäksi jäljellä antiikin aikaisia reliefejä, kuten Heraklesta ja Hebeä esittävät kuvat. Pakanallisia kuva-aiheita on kristillistetty lisäämällä niihin ristejä.