Pandemia

Pandemia tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa. Sana tulee kreikan sanoista pan ’kaikki’ ja demos ’ihmiset’.

Tauti ei välttämättä ole pandemia, vaikka siihen kuolisi paljon ihmisiä. Esimerkiksi syöpiin on kuollut erittäin paljon ihmisiä, mutta niitä ei katsota pandemiaksi, koska syöpä ei ole tarttuvaa paitsi poikkeustapauksissa (kts. klonaalisesti tarttuva syöpä). Toisaalta tartuntatautikaan ei välttämättä ole pandemia, ellei se ole levinnyt laajalle alueelle. Viimeisin pandemia on 11. maaliskuuta 2020 julistettu SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama koronavirustauti COVID-19.

Pandemian ehdot

Maailman terveysjärjestön mukaan pandemia voi syntyä, kun kolme ehtoa täyttyy:

• uusi tauti ilmaantuu
• taudin vaikuttava tekijä vaikuttaa ihmisiin aiheuttaen vakavaa sairautta
• taudin vaikuttava tekijä leviää helposti ja vahvistuu

Pandemioita ovat olleet esimerkiksi keskiajalla musta surma, 1800- ja 1900-luvuilla seitsemän pandemiaa aiheuttanut kolera ja vuosien 1918–1920 espanjantauti.

Lintuinfluenssan on pelätty laajenevan pandemiaksi. Tämä kuitenkin edellyttäisi viruksen muuntumista ilmateitse ihmisestä toiseen tarttuvaksi, eikä varmistettuja ihmisestä toiseen tapahtuneita tartuntoja ole raportoitu. Meksikossa keväällä 2009 havaitun lintuinfluenssan muunnoksen, sikainfluenssan, WHO julisti pandemiaksi 11. kesäkuuta 2009. Viimeksi vuodenvaihteessa 2019–2020 Kiinassa alkunsa saanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 julistettiin pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.

WHO:n pandemia-asteikko

Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kuusipykäläistä asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä.

• Uhkataso 1: Eläinten virukset eivät aiheuta tartuntoja ihmisissä.
• Uhkataso 2: Tartunta ihmiseen vahvistettu. Mahdollinen pandemiauhka.
• Uhkataso 3: Influenssavirus aiheuttaa yksittäisiä sairastumisia ihmisissä. Rajoitettu tarttuvuus ihmisestä ihmiseen.
• Uhkataso 4: Tauti tarttuu todistetusti ihmisestä ihmiseen. Tauti leviää yhteisötasolle. Merkittävä pandemiariski.
• Uhkataso 5: Tauti tarttuu ihmisestä toiseen ainakin kahdessa maassa. Voimakas pandemian vaara.
• Uhkataso 6: Virus leviää etäällä olevaan maahan. Pandemia meneillään.

Suuria pandemioita

• Antoninuksen rutto 164–180
• Cyprianuksen rutto 250–270
• Justinianuksen rutto 541–542 ja myöhemmin
• Musta surma 1346–1353
• 1510 influenssapandemia 1510
• Ensimmäinen kolerapandemia 1817–1821
• Toinen kolerapandemia 1826–1837
• Kolmas kolerapandemia 1841–1862
• Kolmas ruttopandemia 1850–1950
• Neljäs kolerapandemia 1864–1875
• Viides kolerapandemia 1881–1896
• Ryssänkuume 1889–1890
• Kuudes kolerapandemia 1899–1923
• Espanjantauti 1918–1920
• Aasialainen influenssa 1957–1958
• Seitsemäs kolerapandemia 1961–1975
• Hongkongilainen influenssa 1968–1969

2000-luvun pandemioita:

• Sikainfluenssa 2009–2010
• COVID-19 2019–

Katso myös

• Pandemian vakavuusasteikko

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).
• Pandemiavarautumisen suojain- ja lääkevarautumisen tarpeita selvittävän työryhmän raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008. ISBN 978-952-00-2730-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).
• Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia. Valtioneuvoston periaatepäätös. Puolustusministeriö, 23.11.2006. ISBN 951-25-1727-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).