Nykymaailmassa Patentti- ja rekisterihallitus:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Patentti- ja rekisterihallitus on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä tieteellinen, kulttuurinen, poliittinen tai arkipäivä, Patentti- ja rekisterihallitus on vaikuttanut merkittävästi ihmisten tapaan suhtautua, hahmottaa maailmaa ja tehdä päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Patentti- ja rekisterihallitus:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen |
|
---|---|
PRH | |
Perustettu | 1941 |
Ministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö |
Sijainti |
Sörnäisten rantatie 13 C Helsinki |
Valtio | Suomi |
Pääjohtaja | Antti Riivari |
Työntekijöitä | 430 (2023) |
Vuosibudjetti | 12,5 milj. € (2023) |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH, ruots. Patent- och registerstyrelsen) on Suomen valtion virasto, joka ylläpitää kaupparekisteriä, yrityskiinnitysrekisteriä, yhdistysrekisteriä ja säätiörekisteriä sekä myöntää patentteja, hyödyllisyysmalleja, mallioikeuksia, tavaramerkkejä ja LEI-tunnuksia. PRH myös rekisteröi yritysten tilinpäätöksiä. PRH myös huolehtii tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta sekä myös valvoo säätiöitä ja tekijäinoikeuden yhteishallinnointia. PRH ylläpitää myös yhdessä verohallinnon kanssa yritys- ja yhteisötietojärjestelmää, YTJ:tä. PRH:n yhteydessä toimii teollisoikeusasiamieslautakunta, joka vastaa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien asiamiesten auktorisointimenettelystä. PRH:n yhteydessä toimii myös ratkaisutoiminnassaan itsenäinen tilintarkastuslautakunta. PRH on myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA). PRH:ssa työskentelee noin 400 työntekijää. PRH kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan.
Suomen patenttijärjestelmä alkoi kehittyä vuonna 1835 perustetun manufaktuurijohtokunnan aikana. Se antoi patenttihakemuksista lausuntoja senaatille, hallinnoi patentteja ja valvoi niiden käyttöä sekä säilytti patenttiasiakirjoja. Koska patenttilainsäädäntöä ei alkuun ollut, sovellettiin patenttien myöntämisessä Ruotsin vuoden 1739 privilegiojulistusta. Asetus patenteista annettiin viimein 30.3.1876. Sen mukaan patentit olivat voimassa kolmesta kolmeentoista vuotta.
Manufaktuurijohtokunnan tehtävät siirrettiin vuonna 1885 uudelle teollisuushallitukselle, joka korvattiin vuoden 1918 lopussa kauppa- ja teollisuushallituksella. Sen aikana annettiin 11.2.1889 asetus tavaramerkeistä ja tavaramerkkirekisteristä, 2.5.1895 kaupparekisteristä ja 21.1.1898 patenttirekisteristä, jotka kaikki määrättiin kyseisen viraston ylläpidettäviksi. Kauppa- ja teollisuushallitus lakkautettiin vuoden 1926 alussa, jolloin patentti-, tavaramerkki- ja kaupparekisteriasiat siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriöön. Siirto toteutettiin hallinnollisen päällekkäisyyden poistamiseksi. Pian kuitenkin havaittiin etteivät tehtävät sopineet hyvin ministeriölle, ja itsenäisen viraston uudelleenperustaminen tuli ajankohtaiseksi.
Nykyinen Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin vuonna 1941, ja sitä koskeva laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.1942. Suomen ensimmäinen patenttilaki annettiin 7.5.1943, jolloin patenttien voimassaoloaika määrättiin 17 vuodeksi. Laki uusittiin vuoden 1968 alussa. 1990-luvulta alkaen viraston toiminta on kansainvälistynyt ja työ lisääntynyt huomattavasti Suomen EU-jäsenyyden seurauksena. Säätiö- ja yhdistysrekisterin ylläpito siirrettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna 1995.
Patentti- ja rekisterihallitus kuuluu nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön konserniin ja on tulosohjattu ja tulosbudjetoitu virasto. Se kerää toimintansa kustannuksia vastaavat tulot pääosin asiakkaitten palvelumaksuina.
Patentti- ja rekisterihallitus toimii Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 13.
|
|