Nykymaailmassa Peer Gynt (näytelmämusiikki) on saavuttanut suuren merkityksen eri yhteyksissä, ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Peer Gynt (näytelmämusiikki) on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskustelun ja analyysin aihe eri alueilla. Jotta ymmärtäisimme Peer Gynt (näytelmämusiikki):n vaikutuksen päivittäiseen elämäämme, on välttämätöntä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia sekä tarkastella sen kehitystä ajan myötä. Tällä tavalla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyisessä todellisuudessamme.
Peer Gynt op. 23 on Edvard Griegin säveltämä näytelmämusiikki Henrik Ibsenin näytelmään Peer Gynt vuodelta 1874. Grieg empi suostua Ibsenin pyyntöön mutta suostui. Musiikki valmistui vuonna 1875 ja ensiesitys oli 24. helmikuuta 1876 Kristianiassa (nykyisin Oslo), jossa Grieg johti itse orkesteria. Teos oli menestys, mutta Grieg kommentoi että ei voinut säveltää kuten halusi teatterin johdon asettamien aikarajoitusten vuoksi. Kun Peer Gynt esitettiin Kööpenhaminassa vuonna 1885 Grieg otti tilaisuuden työstää uudelleen suuren osan teoksen musiikkista ja lisäsi siihen uusia osia. Griegin kuoleman jälkeen vuonna 1908 julkaistun musiikin kesto on lähes 90 minuuttia.
Alkuperäisessä näytelmämusiikissa on 26 osaa, mukana on lauluja ja kuoro-osuuksia.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Grieg muodosti myöhemmin musiikista kaksi orkesterisarjaa, jotka ovat tunnetuimmat. Ensimmäinen sarja op. 46 (1888) on koottu näytelmän osista:
Toinen sarja op. 55 (1891) on Griegin mukaan ”näytelmätön musiikki”: