Nykymaailmassa Pehr Olof Malmström on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten elämässä. Ilmestymisestään lähtien Pehr Olof Malmström on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin viestintätavastamme päivittäiseen toimintaamme. Tässä artikkelissa tutkimme roolia, joka Pehr Olof Malmström:llä on jokapäiväisessä elämässämme, sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Pehr Olof Malmström on osoittautunut erittäin kiinnostavaksi ja tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Pehr Olof Malmström:n roolia elämässämme ja sen vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Pehr Olof Malmström (11. joulukuuta 1758 Gunnilbo, Ruotsi – 18. syyskuuta 1834 Stora Tuna, Ruotsi) oli ruotsalainen virkamies ja pappi, joka toimi Turun akatemian professorina ja rehtorina.
Pehr Olof Malmströmin vanhemmat olivat Björskogin komministeri Pehr Malmström ja Justina Hellenius ja puolisot vuodesta 1800 Maria Rosina Kessler (avioero, k. 1839) ja vuodesta 1816 Charlotta Lovisa Palmcrantz (k. 1862). Malmström tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1776 ja valmistui siellä filosofian maisteriksi 1785. Hänet vihittiin papiksi 1808. Malmströmistä tuli Uppsalan yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti 1786 ja kansliakollegion ylimääräinen kanslisti 1788. Turun akatemian kreikan ja heprean kielten professoriksi hän tuli 1789, akatemian rehtorina hän toimi 1792–1793. Malmström oli kuninkaallisen kirjaston kirjastonhoitaja vuodesta 1795, kanslianeuvoksen arvon hän sai 1807. Malmström toimi kirkkoherrana Skövdessä Skaran hiippakunnassa vuodesta 1811 ja Stora Tunassa Västeråsin hiippakunnassa vuodesta 1822.