Pekko Aikamiespoika

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Pekko Aikamiespoika, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Pekko Aikamiespoika on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa yleensäkin sen vaikutuksensa ansiosta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseen Pekko Aikamiespoika on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta ympäristöömme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Pekko Aikamiespoika:een, analysoimalla sen merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä, joita tämä aihe voi tarjota.

Tämä artikkeli käsittelee komediahahmoa. Pekko Aikamiespoika on myös televisiosarja hahmosta ja Pekko Aikamiespoika -albumi.
Pekko Aikamiespoika
Luoja(t) Timo Koivusalo
Näyttelijä(t) Timo Koivusalo
Ensi-
esiintyminen
Kansanhuvit
Viimeinen
esiintyminen
Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies
Henkilötiedot
Sukupuoli Mies
Asuinpaikka Tyräahon kylä
Suhteet
Tutut Pipsa, Äitee

Pekko Aikamiespoika on Timo Koivusalon luoma ja esittämä komediahahmo 1990-luvulta. Pekko esiintyi ensimmäisen kerran televisiossa kertomassa vitsejä Yle TV2-kanavan viihdeohjelmassa Kansanhuvit. Pekko on myös tehnyt cameoroolin elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998), joka jäi hahmon viimeiseksi esiintymiseksi valkokankaalla.

Televisiosarja

Pekko sai oman kahdeksanosaisen televisiosarjan Pekko Aikamiespoika alkuvuodesta 1993. Sarjan ohjasi Visa Mäkinen. Kaikki viisi Pekko-elokuvaa on nähty myös televisiosarjaversioina Yle TV2-kanavalla.

Elokuvat

Visa Mäkinen olisi halunnut tehdä hahmosta elokuvan, mutta ei päässyt Koivusalon kanssa yhteisymmärrykseen hahmon oikeuksista, jotka koskivat aiemmin tehtyä Pekko-televisiosarjaa. Koivusalo teki elokuvan lopulta ilman Mäkistä. Ensimmäinen elokuva Pekko Aikamiespojan poikamiesaika valmistui vuonna 1993. Viimeisin Pekko-elokuva Pekko ja unissakävelijä on vuodelta 1997.

Ensimmäisen Pekko-elokuvan, Pekko Aikamiespojan poikamiesaika, ohjasi Sina Kujansuu. Elokuva esitettiin seuraavana vuonna kahdeksanosaisena, laajennettuna televisiosarjana, jossa itse elokuvaan kuulumattomat kohtaukset oli kuvattu jälkikäteen. Seuraavan neljän vuoden aikana Timo Koivusalo ohjasi ja käsikirjoitti neljä muuta Pekko-elokuvaa: Pekko ja poika (1994), Pekko ja massahurmaaja (1995), Pekko ja muukalainen (1996) sekä Pekko ja unissakävelijä (1997). Nämä neljä elokuvaa on esitetty neliosaisina televisiosarjoina ensi-iltaa seuraavana vuonna Yle TV2 -kanavalla.

Elokuvien keskeinen tapahtumapaikka on Keski-Suomessa sijaitseva kuvitteellinen Tyräahon kylä.

Oheistuotteet

Koivusalo on myös tehnyt aiheeseen liittyviä oheistuotteita, kuten "Pekko"- ja "Pekko 2" -nimiset vitsikasetit, musiikkialbumin "Pekko Aikamiespoika" (1992) sekä romaanin "Pekko ja Outolintu" (1997).

Lähteet

  1. Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies (1998) Elonet. Viitattu 9.7.2017.