Nykymaailmassa Petšora–Ilytšin luonnonpuisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Petšora–Ilytšin luonnonpuisto on asettanut itsensä painopisteeksi eri aloilla ja sektoreilla, mikä on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja viihteeseen Petšora–Ilytšin luonnonpuisto on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Petšora–Ilytšin luonnonpuisto:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Petšora–Ilytšin luonnonpuisto tai Petšora–Ilytšin biosfäärialue (ven. Печоро-Илычский заповедник, Печоро-Илычский Биосферный резерват , Petšoro-Ilytški zapovednik, Petšoro-Ilitški biosfernyi zapovednik) on laaja, 7213,2 neliökilometrin kokoinen biosfäärialueen tasoinen luonnonpuisto Venäjän Komin tasavallan kaakkoisosassa, Troitsko-Petšorskin piirissä. Alue on nimetty Petšorajoen ja sen oikeanpuoleisen sivuhaaran Ilytšin mukaan; joet toimivat osaltaan suojelualueen etelä- ja länsirajoina. Lännessä puisto rajoittuu Uralin huippuihin, jossa kulkee samalla Komin tasavallan ja maantieteellisen Euroopan itäraja. Luonnonpuisto muodostaa keskeisen osan vuonna 1995 UNESCOn maailmanperintöluetteloon hyväksyttyjä Komin aarniometsiä. Luonnonpuiston pohjoispuolella aarniometsäalue jatkuu laajana Jogyd van kansallispuistona.
Luonnonpuisto on kaksiosainen:
Kulttuuridokumenttiin Suomensukuiset 30 päivässä liittyen Ville Haapasalo kävi toukokuussa 2012 kuvausryhmineen tutustumassa luonnonpuistoon ja sen nähtävyyksiin.