Tässä artikkelissa perehdymme Petšoralaiset:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja merkityksiä. Petšoralaiset on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen läpi historian, koska sillä on rajat ja kulttuurit ylittävä merkitys. Petšoralaiset on ollut alkuperästään nykyajan vaikutukseensa tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia mielipiteitä ja pohdintoja. Näillä linjoilla perehdymme Petšoralaiset:n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Petšoralaiset, yläpetšoralaiset eli Petšoran komit (komiksi печораса, petšorasa, ven. печорцы, petšortsy; верхнепечорцы, verhnepetšortsy; печорские коми, petšorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. He asuvat Komin tasavallassa Petšora-joen yläjuoksulla. Pohjoisessa petšoralaiset rajoittuvat Petšoran kaupungin alapuolella ižmalaisiin, lounaassa ylävytšegdalaisiin ja etelässä Mamylin kylän yläpuolella Petšoran yläjuoksun venäläisväestöön.
Vytšegdan yläjuoksulta muuttaneet uudisasukkaat perustivat Petšoran yläjuoksun ensimmäisen komikylän nykyisen Troitsko-Petšorskin tienoille vuonna 1674. Muuttovirta Sysolan varrelta voimistui 1700-luvulla. Seudulle siirtyi komeja myös Vytšegdan keski- ja alajuoksulta, Udorasta ja Luzan varrelta. Tšerdynin seudulta muutti komipermjakkeja ja venäläisiä. Asukkaiden joukossa oli myös hanteja ja manseja.
Eri komiryhmien ja muiden kansojen edustajien myöhäisessä vaiheessa muodostaman petšoralaisryhmän kulttuuri on luonteeltaan sekoittunutta. Paikallisessa murteessa on muun muassa ylävytšegdalaisia ja keskisysolalaisia piirteitä. Perinteisistä elinkeinoista tärkeimpiä olivat metsästys ja kalastus. Maanviljelyn merkitys oli vähäinen. Petšoralaisten henkiseen kulttuuriin vaikutti voimakkaasti vanhauskoisuus.