Nykymaailmassa Peter Woldemar Hannikainen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Peter Woldemar Hannikainen:stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Peter Woldemar Hannikainen on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Peter Woldemar Hannikainen:n eri ulottuvuuksia ja merkityksiä sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Peter Woldemar Hannikainen (4. huhtikuuta 1858 Parikkala – 4. syyskuuta 1928 Helsinki) oli metsänhoitaja, joka toimi Metsähallituksen ylijohtajana.
Hannikaisen isä oli komissiomaanmittari ja kirjailija Pietari Hannikainen ja äiti Karin Margareta Krank. Hänen puolisonsa vuodesta 1880 oli Selma Elisabeth Fagerström (k. 1929). Metsänhoitaja Yrjä Sigismund Hannikainen (1884-1927) ja Helsingin Sanomien toimitussihteeri Klaus Hannikainen (1885-1937) olivat heidän poikiansa. Hannikainen tuli ylioppilaaksi 1875 Suomalaisesta normaalilyseosta ja suoritti päästötutkinnon Evon metsäopistosta 1878, jolloin hänestä tuli metsäkonduktööri. Hannikainen tuli virkatalojen ylimääräiseksi metsänhoitajaksi 1880 ja vakinaiseksi 1891. Metsähallituksen järjestyksessä neljäntenä ylitirehtöörinä eli ylijohtajana Hannikainen toimi 1902–1918. Hänen aikanaan valtionmetsien hoidon tehostaminen lisäsi niiden taloudellista tuottoa moninkertaiseksi. Hannikainen oli Suomen Metsätieteellisen Seuran perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän toimitti ja julkaisi Suomen ensimmäistä metsänhoidon aikakauskirjaa Suomen Metsänhoitolehteä 1888–1903. Hannikaiselle myönnettiin todellisen valtioneuvoksen arvo vuonna 1915.
Hannikainen julkaisi muun muassa seuraavat teokset:
Hän julkaisi myös kirjoituksia useissa alan suomen- ja vieraskielisissä lehdissä.
|