Pianokonsertto nro 5 (Beethoven)
Nykymaailmassa Pianokonsertto nro 5 (Beethoven) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Pianokonsertto nro 5 (Beethoven):stä on moninaisine piirteineen ja vaikutuksineen tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Kautta historian Pianokonsertto nro 5 (Beethoven) on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä. Se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ja luonut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla näemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Pianokonsertto nro 5 (Beethoven):n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen vaikutusta nykyiseen todellisuutemme.
Ludwig van Beethovenin pianokonsertto nro 5 Es-duuri op. 73 on Beethovenin viimeinen pianokonsertto. Konsertolla on myös lisänimi Keisari, joka ei ole Beethovenin itsensä antama. Teos on sävelletty pääosin syksyn 1809 ja talven 1810 aikana. Konserton julkaisi Breitkopf & Härtel vuonna 1811 ja se on omistettu Itävallan arkkiherttua Rudolphille.
Konsertto on ainoa Beethovenin pianokonsertoista, jota hän ei itse esittänyt julkisesti, johtuen hänen kuuroudestaan ja vetäytymisestään pianistin soolo-uralta. Konserton ensimmäinen julkinen esitys oli Leipzigin Gewandhausissa 28. marraskuuta 1811. Solistina oli Friedrich Schneider ja johtajana Johann Philipp Christian Schulz. Beethovenin oppilas Carl Czerny esitti teoksen julkisen Wienin kantaesityksen vuonna 1812. Beethoven johti itse orkesteria.
Osat
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Teoksessa on kolme osaa:
- Allegro maestoso
- Adagio un poco mosso
- Rondo: Allegro
Lähteet
- ↑ Piano Concerto No. 5 www.classicalconnect.com. Viitattu 16.2.2011.
Aiheesta muualla
- Piano Concerto No.5, Op.73 (Beethoven, Ludwig van) IMSLP / Petrucci Music Library